ⓘ Halimajärvi. Järven pinta-ala on 9.4 hehtaaria. Se on L-kirjaimen muotoinen siten, että toinen järvenosa on 950 metriä pitkä ja jäljellä oleva järvenosa on lähe ..

                                     

ⓘ Halimajärvi

Järven pinta-ala on 9.4 hehtaaria. Se on L-kirjaimen muotoinen siten, että toinen järvenosa on 950 metriä pitkä ja jäljellä oleva järvenosa on lähes 900 metriä pitkä sillä erotuksella, että Tampere–Haapamäki-rautatie katkaisee järven ylityskohdassaan. Järvi on leveimmältä kohdaltaan lähes 150 metriä leveä. Se on muodostunut kalliomurroksiin, jotka ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden. Järven lounaaseen työntyvä osa on rantoja myöten asuttu, mutta sen kohtisuora osa on kokonaan autio. Siinä ei ole kartan mukaan saaria. Järven rantaviivan pituus on neljä kilometriä.

                                     

1. Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä vesistöaluetunnus 35 Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen 35.7 Vesijärven valuma-alueeseen 35.73, jonka Vesijärven lähialueeseen 35.731 järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 114.1 metriä mpy.

Järveen laskee metsä- ja suo-ojia. Lounaispäähän laskeva oja on peräisin Lamminrahkalta, keskiosaan laskeva oja lähtee Katajajärveltä, järven kulmaukseen laskeva oja lähtee Porrasjärveltä, mutta siihen yhtyy Vähä Halimajärven laskuoja. Järven oma laskuoja Saappaanpohjanoja lähtee järven itäpäästä ja siihen yhtyy Halimaan Lintuvuorelta tuleva metsäoja, joka laskee Ruutanassa Vesijärven Saappaanpohja-nimiseen lahteen.

                                     

2. Vedenlaatu

Syksyllä 2010 Kallion teollisuusalue päästi happamoitunutta vettä järveen, jolloin järven pH-arvo laski merkittävästi. Kalkitus palautti pH-arvon takaisin normaaliksi keväällä 2011. Järven vedenlaatua kuormittaa ympäristön taaja asutus. Valtaosa järven valuma-alueesta on suota ja metsää, mikä näkyy veden ruskeana värinä ja suurena humuspitoisuutena.

                                     

3. Historiaa

Kalmbergin kartastossa vuosilta 1855–1856 järven nimi kirjoitetaan ”Iso Halimajärvi”. Kartassa Katajajärvi kirjoitettiin ”Katajärvi” ja Porrasjärvi ”Parasjärvi”. Järvi oli tuolloin autio ja lähin veljelymaa sijaitsi nykyisessä Juuselassa.