ⓘ Huutijärvi ..

Huutijärvi

Huutijärvi on osa-alue, kylä ja kaupunginosa 14 Kangasalan keskustan kaakkoispuolella Pirkanmaalla. Kylässä oli vuoteen 1604 Sarsanvirta, jossa vesi virtasi Längelmävedestä Roineeseen ja jossa oli myllyjä. Vuonna 1604 Sarsanvirta kuivui Kostianvirran synnyttyä Pälkäneellä. Virran rannalta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, ja alue on eräs Suomen vanhimmista tunnetuista asuinalueista jääkauden jälkeiseltä ajalta. Kylän koillispuolella virtaa Vääksynjoki Vesijärvestä Längelmäveteen. Längelmäveden nykyinen lasku-uoma on Kaivannon kanava, joka sijaitsee pari kilometriä Huutijärvelt ...

Nuorronjärvi

Järven pinta-ala on 18.3 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1.7 kilometriä ja se on peltomaiden ympäröimä, vaikka rannat ovat suoja-aluetta ja ne ovat metsittyneet. Rantojen lähellä sijaitsee kuusi maatilaa ja rannoille on rakennettu yli 10 vapaa-ajan asuntoa. Seututie 325 ohittaa järven sen pohjoispuolelta.

Vesijärvi (Pirkanmaa)

Järven pinta-ala on 3 948 hehtaaria eli 39 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Järvi on muodostunut Tampereelta Kangasalan kautta Pälkäneelle jatkuvan harjujakson taakse. Vain järven lounaispäässä on avointa selkävettä, järven keskiosa on kapea ja järven koillispäässä on runsaasti suuria saaria. Järven levein kohta on Santasaaren ja Mutikkon niemen välinen 4.5 kilometrin levyinen. Leveimmästä kohdasta etelään aukeaa kahdeksan kilometriä pitkä järvenselkä. Tältä järvenselältä työntyy Vohlion saaren taakse Saappaanpohjan lahti, ja itään länteen pari kilometriä p ...

                                     

ⓘ Huutijärvi

  • Tämä artikkeli käsittelee Huutijärven kylää Kangasalla. Hämeenkyrön Huutijärvestä on eri artikkeli. Huutijärvi on osa - alue, kylä ja kaupunginosa 14 Kangasalan
  • Huutijärvi eli Huutjärvi on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä sijaitseva kuivatettu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma - alueen
  • Seututie 339 on Tampereen Kaukajärveltä Kangasalan Huutijärvelle johtava seututie. Tien pituus on noin 10, 5 kilometriä. Se kulkee Vatialan kautta Lentolaan
  • Nuorronjärvi on Pirkanmaalla Kangasalla Huutijärvellä Längelmäveden pohjoisrannassa sijaitseva järvi. Järven pinta - ala on 18, 3 hehtaaria ja se on 650
  • Vääksyn manufaktuuripaja toimi Kangasalla Huutijärven kylässä Vääksyn kartanon yhteydessä vuosina 1837 1845. Manufaktuuripajan perusti Vääksyn kartanon
  • Alajuoksulla sijaitseva kosteikko on kuivatettu Huutijärvi jonka läpi Ruonajoki virtaa. Huutijärvessä siihen yhtyy oikealta Kouloja. Ylempänä Sarkkilan
  • Vääksyn kartano Ruots. Växiö on 1500 - luvulla perustettu Kangasalla Huutijärven osa - alueella ja kylässä sijaitseva kartano. Rälssitilasta tuli kuninkaankartano
  • Seututie 325 on seututie, joka kulkee Kangasalan Huutijärveltä Kuhmoisiin. Tiellä on pituutta noin 60 kilometriä ja se yhdistää kantatien 58 kautta valtatiet
  • Huutijärven risteykseen asti, josta tie kulki Längelmäveden rantoja Orivedelle. Tie Kaukajärveltä Kangasalle on nykyisin numeroltaan 339. Huutijärven
  • kirkonkylään, Pirkkalaan, Nokialle, Ylöjärvellä Metsäkylään ja Kangasalla Huutijärvelle Väestönkasvu ja lieverakentaminen keskittyvät näihin ympäristökuntiin
  • kautta kulkeva seututie 325 Kangasalan Huutijärveltä Kuhmoisiin valmistui 1950 - luvun lopulla. Tie yhtyy Huutijärvellä Tampereen ja Lahden väliseen valtatiehen
  • yhdessä muodostaman laajemman järven lasku - uoma Roineeseen. Sen varrella Huutijärvellä oli kivikaudella tärkeitä asuinpaikkoja. Sarsan luusua sijaitsi Vääksynsalmessa