ⓘ Iso Kaakkojärvi. Järven pinta-ala on 11.9 hehtaaria ja se on 900 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on suurimmaksi osak ..

                                     

ⓘ Iso Kaakkojärvi

Järven pinta-ala on 11.9 hehtaaria ja se on 900 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on suurimmaksi osaksi liuskeista kiveä. Siihen on syntynyt jääkauden aikana mannerjäätikön kalliomurroksiin kuluttamia pitkiä ja syviäkin laaksoja, joiden suunta on luoteesta kaakkoon. Eräs tällainen näkyy maastossa kaakossa Läyliän järvestä alkavana ja luoteessa Keljonjärveen päättyvänä murroslinjana. Tähän laaksoon on muodostunut Iso Hirvijärvi, Vähä Hirvijärvi, Vasajärvi, Iso Saarijärvi, Iso Kaakkojärvi, Holtanoja ja sedimenttien peittämänä Keljonjärvi. Järvi on kaakko-luoteis-suuntainen ja sen lounaiset rannat kohoavat lyhyellä matkalla yli 40 metrin korkeuteen, ja Kaakkovuoren kohdalla yli 60 metrin korkeuteen. Siellä sijaitsee 700 metriä pitkä kalliojyrkänne. Pohjoisrannassa on loivempia rinteitä ja järven päissä on suomaatakin.

Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta, jotka ovat metsäisiä kalliosaaria. Suurempi niistä on yli 100 metriä pitkä. Sen rantaviivan pituus on 2.5 kilometriä ja se on metsämaata. Pohjoisrannalla sijaitsee kolme vapaa-ajan asuntoa, joille tulee tiet Välimaan kylältä.

                                     

1. Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä vesistöaluetunnus 35 Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen 35.7 Längelmäveden alueella 35.72, jonka Keljonjärven valuma-alueeseen 35.728 se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118.9 metriä mpy. Järveen laskee muutama metsäoja ja yksi niistä on Pikkuisen Kaakkojärven laskuoja. Järven oma laskuoja on Holtanoja, joka lähtee koillispäästä koilliseen ja yhtyy viiden kilometrin päässä Myllyojaan, joka vuorostaan laskee puolen kilometrin jälkeen Keljonjärveen. Se on salmien kautta yhteydessä Saksalaonselällä samalla korkeudella olevaan Längelmäveteen.

                                     

2. Historiaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli kirjoitettu ”Kakojärvi”. Järvi oli silloinkin autio, mutta Holtanojan varret oli raivattu jyrkänteille asti niityiksi. Keljonjärvi oli tuolloin Längelmäveden lahti, jonka pohjukka sijaitsi yhdystien 14010 luoteispuolella. Holtanoja on vasta Längelmäveden pinnanlaskun jälkeen yhtynyt Myllyojaan. Vuoden 1957 peruskartassa järvellä ei ollut vielä mökkejä, mutta seuraavassa vuoden 1977 kartassa niitä oli yksi.