ⓘ Iso Saarijärvi, Kangasala. Järven pinta-ala on 17.9 hehtaaria ja se on 1.1 kilometriä pitkä ja 250 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on su ..

                                     

ⓘ Iso Saarijärvi (Kangasala)

Järven pinta-ala on 17.9 hehtaaria ja se on 1.1 kilometriä pitkä ja 250 metriä leveä. Pakkalan karttalehden alueella kallioperä on suurimmaksi osaksi liuskeista kiveä. Siihen on syntynyt jääkauden aikana mannerjäätikön kalliomurroksiin kuluttamia pitkiä ja syviäkin laaksoja, joiden suunta on luoteesta kaakkoon. Eräs tällainen näkyy maastossa kaakossa Läyliän järvestä alkavana ja luoteessa Keljonjärveen päättyvänä murroslinjana. Tähän laaksoon on muodostunut Iso Hirvijärvi, Vähä Hirvijärvi, Vasajärvi, Iso Saarijärvi, Iso Kaakkojärvi, Holtanoja ja sedimenttien peittämänä Keljonjärvi. Järven keskellä on salmi, joka on vain 60 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan yksi autio saari, joka on noin 100 metriä pitkä ja yli 30 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 2.9 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Rannoille on rakennettu 8 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tie Välimaan kylästä.

                                     

1. Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä vesistöaluetunnus 35 Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen 35.7 Mallasveden ja Pälkäneveden alueella 35.71, jonka Sappeenjärvenojan valuma-alueeseen 35.716 se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 110.4 metriä mpy. Järveen on johdettu seitsemän metsäojaa, joista Vasaoja on Vasajärven laskuoja ja lännestä tuleva oja Leppäjärven laskuoja. Noin 300 metriä pohjoiseen sijaitsee Vähä Saarijärvi, jonka vedenpinnan korkeus on 19 metriä ylempänä, mutta siitä ei lähde kartan mukaan laskuojaa. Järven laskuoja Sulunoja lähtee järven eteläosasta ja se yhtyy 2.5 kilometrin päässä Vähän Arajärven laskuojaan Pikunojaan, joka laskee Isoon Arajärveen. Tämä vesireitti laskee lopulta Pälkäneveden Jouttesselän Hiukonlahteen.

                                     

2. Luontoarvoja

Järven pohjois- ja koillispuolella kasvaa vanhaa kolopuumetsää, jossa viihtyvät monet vanhojen metsien lintulajit. Näitä ovat esimerkiksi pikkusieppo, sirittäjä ja pohjantikka. Vähä Saarijärvestä laskevan puron varressa kasvaa lehto, jonka vanhojen koivujen ympärillä leviää sankka saniaiskasvusto. Rantojen jyrkänteiden yhteydessä esiintyy runsaasti kolohaapoja ja muuta lehtomaista kasvillisuutta, jonka lajistoon kuuluu esimerkiksi lehmus, kotkansiipi, haurusloikko, lehtokuusama ja haisukurjenpolvi. Myös Vasajärvestä laskevan Vasaojan nopeasti virtaavan puron kasvisto on poikkeava. Järven veden ravinnetasot ovat hieman koholla, se on runsashumuksinen ja siinä on todettu happitalouden häiriöitä. Järven vesi on luokiteltu tyydyttäväksi ja järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.