ⓘ Rutajärvi, Kangasala. Rutajärvi on Pirkanmaalla Kangasalan Kuohenmaalla ja Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjär ..

                                     

ⓘ Rutajärvi (Kangasala)

Rutajärvi on Pirkanmaalla Kangasalan Kuohenmaalla ja Lempäälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Rutajärvi on osa Korentiojan valuma-aluetta.

                                     

1. Maantietoa

Järvi on 1.1 kilometriä pitkä, 650 metriä leveä ja sen pinta-ala on 43 hehtaaria. Se sijaitsee erämaassa Kangasalan, Lempäälän rajalla ja lähellä Valkeakosken rajaa maaston matalassa painaumassa. Siihen on laskee sen koillisrantaan luontaisena Suonijärven laskuoja, jonka kautta järveen laskee suon kuivatusvesiä. Järven oma laskuoja on liitetty osaksi Aukeasuon ojaverkostoa, joka vuorostaan laskee Korenninojaan. Se virtaa Pyörönmaan läpi ja laskee Korentijärveen. Sen lisäksi Rutajärveen laskee kaksi muutakin metsäojaa. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 2.6 vuotta, sillä järven tilavuuteen nähden valuma-alueen pinta-ala on pieni. Järven rantaviivan pituus on 3.2 kilometriä. Rannat ovat kovaa metsämaata eikä suota ole kuin nimeksi. Rannoille on rakennettu 15 vapaa-ajan asuntoa ja Kangasalan puolella sijaitsee retkeilymaja. Niille johtaa tiet seututieltä 130. Järven luoteisosassa vedestä pilkistää kivi, joka on kuntarajan rajapyykkinä. Valkeakosken raja ja sen pyykki sijaitsee järven eteläpäästä 350 metriä kaakkoon.

Retkelymaja toimii Roukkolatujen rastina.

                                     

2. Vedenlaatu

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1973, 1978, 1979, 1993, 1995 1996 ja 2009. Vesi on ollut kirkasta 0.89 FNU ja vedenväri on ruskeaa väriluku 44–160 mgPt/l), johtuen valuma-alueella olevista soista, jotka nostavat veden humuspitoisuutta. Humuksen takia vesi on hapanta myös kesäisin ja syvänteessä happamuustaso laskee alle pH 6. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko 0.03 mmol/l, joten valumavedet määrittävät järven happamuustason. Veden hitaan vaihtuvuuden takia kovin äkkinäisiä muutoksia ei esiinny. Veden sähkönjohtavuus on pieni. Järvi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin. Vaikka järvi on syvä, ei alusveteen kehity happivajetta edes talvella. Järven happitilanne on hyvä. Veden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 12–35 mikrogrammaa litrassa vettä μg/l ja typpipitoisuudet 340–630 µg/l. Fosforipitoisuudet ovat lievästi rehevöityneen järven tasoa ja typpipitoisuudet ovat suojärville luonnollisella tasolla. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin.

                                     

3. Historiaa

Vuoden 1959 peruskartassa järvi oli autio lukuun ottamatta pohjoisrannan retkeilymajaa ja lounaisrannan metsästysmajaa. Lähimmät tiet johtivat Kangasalan puolella oleviin maatiloille, jonne oli matkaa yli puoli kilometriä. Järven ympäristössä riskeili runsaasti polkuja. Suonijärven laskuoja oli luontaisen näköinen. Vuoden 1975 kartassa näkyy soiden ja metsien ojitustoiminta, jonka hajakuormitus kohdistuu järveen Suonijärven laskuojan välityksellä. Vasta 1980 peruskartassa on ensimmäinen merkintä vapaa-ajan asunnon rakentamisesta. Tämän jälkeen järven ympäristöön rakennettiin teitä ja rannoille alkaa ilmestyä vapaa-ajan asuntoja.