ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 311

Stureplan

Stureplan on Ruotsin pääkaupungin Tukholman keskustassa, Norrmalmin ja Östermalmin kaupunginosa-alueiden välissä sijaitseva aukio. Se tunnetaan useista ylellisistä ja kalliista ravintoloistaan sekä yökerhoistaan. Sitä myös pidetään varakkaan yläl ...

Telefonplan

Telefonplan on aukio ja metroasema Midsommarkransenin kaupunginosassa Tukholmassa, Ruotsissa. Sen koko on noin 50 × 60 metriä. Aukiolla sijaitsee ruotsalaisen teollisuusmies Lars Magnus Ericssonin patsas. Tukholman metron Tunnelbanan punaisen lin ...

Östermalmstorg

Östermalmstorg on aukio Östermalmilla Tukholmassa, Ruotsin pääkaupungissa. Se tunnetaan etenkin kauppahallistaan, Östermalmshallenista, joka avattiin vuonna 1888. Vuonna 1932 Östermalmstorgille avattiin Åhléns-tavarataloketjun ensimmäinen tavarat ...

Alexanderplatz

Alexanderplatz on aukio keskellä Berliiniä Spreejoen ja Berliinin tuomiokirkon lähellä. Paikalliset kutsuvat aluetta usein yksinkertaisesti nimellä Alex. Alexanderplatzilla sijaitsee S-Bahn-, U-Bahn- ja lähijunia palveleva Alexanderplatzin asema. ...

Bebelplatz

Bebelplatz on aukio Berliinin keskustassa, Unter den Linden -bulevardin varrella. Tämä edustava, 1700-luvulla rakennettu aukio kuuluu Berliinin historiallisen keskustan nähtävyyksiin. Sitä ympäröivät Berliinin vanha oopperatalo, Hedwigin katedraa ...

Breitscheidplatz

Breitscheidplatz on aukio Berliinin Charlottenburgin kaupunginosassa. Se on entinen Länsi-Berliinin keskus, josta saavat alkunsa kauppakadut Kurfürstendamm, Tauentzienstrasse, Budapester Strasse ja Kantstrasse. Aukion luona sijaitsee myös Länsi-B ...

Ernst-Reuter-Platz

Ernst-Reuter-Platz on aukio ja liikenneympyrä Berliinin Charlottenburgin kaupunginosassa, Straße des 17. Juni -kadun varrella. Straße des 17. Juni jatkuu Ernst-Reuter-Platzilta länteen Bismarckstraßen nimellä. Aukiolta lähtevät eri suuntiin myös ...

Frankfurter Tor

Frankfurter Tor on aukio ja huomattava risteys Berliinin Friedrichshainin kaupunginosassa, keskustan itäpuolella. Sen kohdalla Karl-Marx-Allee muuttuu Frankfurter Alleeksi ja Petersburger Strasse Warschauer Strasseksi. Aukio syntyi Karl-Marx-Alle ...

Gendarmenmarkt

Gendarmenmarkt on aukio Saksan pääkaupungissa Berliinissä, Mitten kaupunginosassa. Sitä reunustavat muun muassa Konzerthaus Berlin, Französischer Dom ja Deutscher Dom. Aukion keskellä sijaitsee saksalaisen runoilijan Friedrich Schillerin patsas. ...

Hackescher Markt

Hackescher Markt on aukio Mitten kaupunginosassa Berliinissä. Se sijaitsee Spandauer Vorstadtin nimellä tunnetulla alueella. Aukio on huomattava liikenteen solmukohta ja berliiniläinen yöelämän keskus. Siellä sijaitsee Berliinin S-Bahnin samannim ...

Innsbrucker Platz

Innsbrucker Platz on aukio Berliinin Schönebergin kaupunginosassa. Aukiolla sijaitsee myös samanniminen asemakompleksi, jolla pysähtyvät S41/S42, S45 ja S46 sekä U4. Kaupunkimoottoritie A100 kulkee aukion ali tunnelissa.

Leipziger Platz

Leipziger Platz on aukio Saksan pääkaupungissa Berliinissä, Mitten kaupunginosassa. Aukio on muodoltaan kahdeksankulmainen ja sen itäiseltä laidalta saa alkunsa Leipziger Straße. Sen vieressä sijaitsee myös Potsdamer Platz. Leipziger Platz luotii ...

Lustgarten

Lustgarten on puistomainen aukio Berliinin historiallisessa keskustassa Spreeinselin saarella. Sen vierellä sijaitsevat Berliinin tuomiokirkko ja Altes Museum. Lustgartenia erottaa viereisestä Schlossplatz-aukiosta Karl-Liebknecht-Strasse-katu. L ...

Mehringplatz

Mehringplatz on pyöreä aukio Berliinin keskustassa Friedrichstrassen eteläpäässä, Kreuzbergin kaupunginosassa, aivan Landwehrkanalin pohjoispuolella. Se muodostaa Friedrichstadtin alueen eteläkärjen. Suoraan aukion eteläpuolella sijaitsi aikanaan ...

Molkenmarkt

Molkenmarkt on Berliinin kaupungin vanhin aukio. Se sijaitsee keskiaikaisen Nikolaiviertelin korttelin itäpuolella. Molkenmarktilla käytiin kauppaa jo 1200-luvun alussa, siis ennen kuin Berliinin kaupungista on edes mainintoja asiakirjoissa. Se m ...

Nollendorfplatz

Nollendorfplatz on aukio Berliinissä, Schönebergin kaupunginosassa. 1800-luvulla syntynyt aukio oli alun perin puistomainen ja edustavien rakennusten ympäröimä, mutta se kärsi toisessa maailmansodassa pahoja vaurioita ja on nykyään lähinnä suurte ...

Pariser Platz

Pariser Platz on yksi Saksan pääkaupungin Berliinin aukioista. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, Brandenburgin portin edustalla, Unter den Lindenin läntisessä päässä. Aukio on nimetty Ranskan pääkaupungin Pariisin mukaan, Napoleonien sotien aik ...

Platz der Republik

Platz der Republik on suuri, nykyään nurmikkona oleva aukio Berliinin Tiergartenissa valtiopäivätalon edustalla. Kyseessä oli alkujaan Preussin armeijan paraatikenttä, joka 1860-luvulla nimettiin Königsplatziksi eli ”Kuninkaanaukioksi”. Aukion lä ...

Platz des 18. März

Platz des 18. März on aukio Berliinin keskustassa Brandenburgin portin länsipuolella, Tiergartenin puiston laidalla. Se on Straße des 17. Juni -kadun alkamispaikka. Portin vastakkaisella puolella on suurempi Pariser Platz -aukio. Aukio tunnettiin ...

Potsdamer Platz

Potsdamer Platz on aukio, joka sijaitsee noin kilometrin Brandenburgin portista etelään Berliinin keskustassa, Tiergartenin kaupunginosassa. Se on saanut nimensä Potsdamin kaupungin mukaan. Ennen toista maailmansotaa Potsdamer Platz oli Berliinin ...

Rosa-Luxemburg-Platz

Rosa-Luxemburg-Platz on aukio Berliinin Mitten kaupunginosassa. Aukiota hallitsee Volksbühne-teatteri. Sen ympärillä ovat myös vasemmiston päämaja Karl-Liebknecht-Haus ja kuuluisa Kino Babylon -elokuvateatteri. Aukio rakennettiin vuosina 1905–190 ...

Schlossplatz

Schlossplatz on aukio Saksan pääkaupungissa Berliinissä. Se sijaitsee Mitten kaupunginosassa Spreeinselin saarella, Museumsinselin nimellä tunnetun alueen eteläpuolella. Schlossplatz ulottuu nykyisin koko saaren poikki, rajoittuen kahdelta sivult ...

Spittelmarkt

Spittelmarkt on historiallinen aukio Mitten kaupunginosassa Berliinissä. Se sijaitsee Leipziger Straßen itäisellä laidalla ja Spreejoen läntisellä rannalla. Aukiota palvelee metrolinja U2 ja Spittelmarktin metroasema. Leipziger Straßen ohella kad ...

Theodor-Heuss-Platz

Theodor-Heuss-Platz on laaja aukio Berliinissä, Westendin kaupunginosassa Charlottenburg-Wilmersdorfin hallintoalueella. Aukion keskellä sijaitsee puisto, jonne on pystytetty useampia taideteoksia. Aukiota ympäröi monikaistainen autotie. Aukiolle ...

Viktoria-Luise-Platz

Viktoria-Luise-Platz on aukio Berliinissä, Schönebergin kaupunginosassa. Edustavaa, puistomaista aukiota koristelevat muun muassa suihkulähde ja kaksi pylväikköä. Aukio vihittiin käyttöön vuonna 1900. Sitä koskevan suunnittelukilpailun oli voitta ...

Wilhelmplatz

Wilhelmplatz oli aukio Berliinin keskustassa Wilhelmstrassen itäpuolella, Vossstrassen päässä. Aukiota vastapäätä Wilhelmstrassen toisella puolella sijaitsi entiseen Radziwiłłin palatsiin perustettu vanha valtakunnankanslia, ja aukion ympärillä o ...

Wittenbergplatz

Wittenbergplatz on aukio Berliinin läntisessä keskustassa, Tauentzienstraßen itäpäässä. Se syntyi vuosina 1889–1892. Aukiota ympäröineestä alkuperäisestä rakennuskannasta ei ole säilynyt paljoa, mutta aukion keskellä sijaitsee edelleen arkkitehtu ...

Bambergin tuomiokirkko

Bambergin tuomiokirkko on Bambergissä Baijerissa Saksassa sijaitseva katedraali. Bambergin ensimmäinen tuomiokirkko rakennettiin keisari Henrik II:n määräyksestä vuosina 1002–1012. Vuonna 1007 Bambergistä tuli lisäksi keisarin perustaman hiippaku ...

Sophienkirche (Berliini)

Sophienkirche on evankelinen kirkko Berliinin keskustassa. Se sijaitsee Mitten kaupunginosassa Grosse Hamburger Strassen ja Sophienstrassen väliin jäävässä korttelissa. Kirkko on alun perin Preussin kuningas Fredrik I:n vaimon, kuningatar Sophie ...

Columbus Circle

Columbus Circle on maamerkki ja nähtävyys Manhattanilla, New Yorkissa. Columbus Circle valmistui vuonna 1905 ja sitä uudistettiin tasan vuosisata myöhemmin vuonna 2005. Aukion ympäri kiertävän liikenneympyrän suunnitteli William P. Eno, joka tunn ...

Kommunismin uhrien muistomerkki

Kommunismin uhrien muistomerkki on Washingtonissa Yhdysvalloissa sijaitseva miljoonien kuolleiden kommunismin uhrien muistoksi pystytetty muistomerkki. Patsas on pronssinen, kolme metriä korkea ja se sijaitsee lähellä kongressitalo Capitolia. Pat ...

Länsirintama (ensimmäinen maailmansota)

Länsirintama oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan ja Ranskan välinen rintamalinja, joka vakiintui suunnilleen marraskuussa 1914. Ranskan puolella taisteli monien muiden maiden joukkoja, muun muassa brittejä, belgialaisia ja lopulta myös yhdys ...

Shalkis

Shalkis oli saksalaisen liikemiehen Spiesenin salakuljetusalus, jolla kuljetettiin spriitä Itämerellä. Alus oli alun perin Saksan keisarikunnan laivaston ensimmäisen maailmansodan päätyttyä romutettavaksi määrätty sukellusvene.

UC-58

SM UC-58 oli Saksan keisarikunnan laivaston tyypin UC II miinasukellusvene ensimmäisessä maailmansodassa. Sen päällikköinä olivat Karl Vesper ja Kurt Schwarz. UC-58 osui sodan aikana useisiin ruotsalaisaluksiin: Adolph Meyer, August, Cleo, Evard, ...

SM UC-8

Alus tilattiin Vulcanilta ja sen köli laskettiin telakkanumerolla 52. Alus laskettiin vesille 6. heinäkuuta 1915 ja se otettiin palvelukseen 5. heinäkuuta 1915 koululaivana.

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta

Jatkosodan suomalainen ilmatorjunta tarkoittaa Suomen sotatoimia jotka häiritsivät Neuvostoliiton ilma-alusten toimintaa Suomen alueella jatkosodassa. Sen aikana suomalainen ilmatorjunta oli huomattavasti runsaslukuisempi ja paremmin aseistettu k ...

51. Valonheitinpatteri

51. Valonheitinpatteri oli suomalainen toisen maailmansodan aikainen 1:n 15. Ilmapuolustusalueita tukeva valonheitinpatteri. Siihen kuului yhdeksän jaosta. Sen tehtävänä oli suuntia ja valaista kaikki Helsinkiin pimeän turvin pyrkivät neuvostolii ...

Luettelo Suomen ilmatorjunnan jatkosodassa pudottamien viholliskoneiden lukumääristä vuosittain

Ilmatorjuntajoukot sanotaan pudottaneen koko sodan aikana yhteensä 1031 vihollisen lentokonetta, joista oli Pommituskoneita 248 konetta ja Muita lentokoneita 24 konetta. Hävittäjälentokoneita 759 konetta, tähän laskettu mukaan myös ns. maataistel ...

Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944

Vuoden 1942 alussa tilanne 4. tammikuuta käytössä oli yhteensä 812 asetta, jotka jakautuivat eri asetyyppeihin ja puolustushaaroihin seuraavasti: Kaluston sijoittamisessa merkittävimpinä muutoksina lienee pidettävä sitä, että kevyitä aseita 7.62– ...

Laivasto-osasto K

Laivasto-osasto K oli jatkosodan aikana syksyllä 1942 Laatokalla toiminut suomalais-saksalais-italialainen sotatoimiyhtymä. Laatokan Rannikkoprikaatin komentaja eversti Eino Järvinen laati keväällä 1942 muistion, jossa kaavailtiin laivastoyksiköi ...

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto (talvi- ja jatkosota)

Suomalaisen rannikkotykistön kalusto talvi- ja jatkosodan aikana koostui pääasiallisesti venäläisten vetäytyessään jättämästä kalustosta, jonka poissiirtämiseen ei jäänyt aikaa tai sitä ei ollut mahdollista siirtää kuljetusvaikeuksien vuoksi.

Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa Suomen Puolustusvoimain yksikköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita mie ...

Erillinen pataljoona 7

Erillinen Pataljoona 7 oli jatkosodan alkuvaiheessa toimineen Prikaati K:n toinen pataljoona, johon oli sijoitettu Suomessa asuvat aunuksenkarjalaissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan aikana ja jälkeen. Pataljo ...

Erillinen pataljoona 8

Erillinen Pataljoona 8 oli jatkosodan alkuvaiheessa toimineen Prikaati K:n II pataljoona, johon oli sijoitettu Suomessa asuvia vienankarjalaissyntyisiä asevelvollisia, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan aikana ja jälkeen. Pataljoonaa t ...

Heimopataljoona 3

Heimopataljoona 3 oli jatkosodan aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut vapaaehtoisten pataljoona. Se oli yksi suomensukuisista kansoista muodostetuista heimosoturiyksiköistä. Heimopataljoona 3 koostui pääosin suomalaisten sotavangeiksi jääneis ...

Prikaati K

Prikaati K) oli Päämajan 23. kesäkuuta 1941 perustettavaksi käskemä suomalainen sotatoimiyhtymä, johon oli käsketty koottavaksi Suomessa asuvat itäkarjalais- ja inkeriläissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan ja ...

Rynnäkkötykkipataljoona

Rynnäkkötykkipataljoona oli osa Suomen armeijan sotienaikaista Panssaridivisioonaa. Se perustettiin Panssaridivisioonaan, III Panssaripataljoonan tilalle, suoraan divisioonan komentajan alaisuuteen. Rynnäkkötykkipataljoona oli paperilla olemassa ...

Talvisodan ilmatorjunta

Talvisodan ilmatorjuntajoukot kuuluivat osana Suomen ilmavoimiin ja niiden tehtävänä oli pyrkiä estämään tai vähentämään puna-armeijan ilmavoimien aiheuttamia tappioita suomalaisjoukoille ja kotialueelle.

Talvisodan suomalaiset sota-alukset

Talvisodan suomalaiset sota-alukset palvelivat osana laivastossa. Laivasto ja rannikkotykistö muodostivat merivoimien alaisen meripuolustuksen. Laivaston alukset olivat:

Suomen I armeijakunta (talvisota)

Muodostamisesta oli keskusteltu jo joulukuussa 1939, mutta puna-armeijan hyökkäyksen tyrehdyttyä toteutus jäi ja se sai toteutettiin vasta Mannerheim-linjan murtumisen jälkeen. Armeijakunnan esikunta muodostettiin 1. divisioonasta siirretystä osa ...