ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 283

Yhtymäsienet

Yhtymäsienet on vanhentunut sienikaari, johon kuuluu noin 1060 lajia maailmanlaajuisesti. Kaaren kuuluu muun muassa Mucor - ja Rhizopus -suvut, jotka ovat hedelmillä ja viljatuotteilla esiintyviä homeita. Fylogeneettiset tutkimukset osoittavat, e ...

Mucor amphibiorum

Mucor amphibiorum on Mucorales-lahkoon kuuluva kotoperäisesti australialainen sieni. Sientä on tavattu sammakkoeläimissä ja vesinokkaeläimissä ja sen aiheuttama mukormykoosi on levinnyt laajasti Tasmaniassa eläviin vesinokkaeläimiin. Mucor amphib ...

Kalojen anatomia

Kalojen anatomialla tarkoitetaan kalojen ruumiin ja elinten rakennetta sekä sitä biologian alaa, joka tätä kalojen anatomiaa tutkii. Kalojen ruumiinrakenne on muovautunut evoluution tuloksena vastaamaan niiden vesiympäristön vaatimuksia. Muut sel ...

Kidukset

Kidukset ovat vedessä elävien eläinten hengityselimet. Ne ovat tavallisesti runsasverisuonisia ihon tai limakalvon poimuja, joiden ohuiden seinämien kautta tapahtuu kaasunvaihto veren ja ympäröivän veden välillä. Alkeellisimmat kidukset ovat rihm ...

Kiduskansi

Kiduskansi on luukaloilla esiintyvä joustava läppämäinen anatominen rakenne, joka suojaa kiduksia. Se muodostuu neljästä litteästä kiduskansiluusta sekä niitä peittävästä suomullisesta kalan ihosta. Kiduskannen kaudaalinen reuna toimii useimmilla ...

Pyrstö

Pyrstö vastaa anatomisesti linnuilla sekä kaloilla ja eräillä muilla vesieläimillä maalla elävien nisäkkäiden häntää. Pyrstö on eläimen taimmainen osa, jota se yleensä käyttää kehonsa ohjailemiseen ilmassa tai vedessä. Linnuilla se on sulkarykelm ...

Alaperä

Alaperä on linnun höyhenpeitteen osa, joka sijaitsee vatsan takaosassa pyrstön tyvellä. Yhteissuoli eli kloaakki on alaperän höyhenten suojassa. Joillakin lintulajeilla alaperän väritys poikkeaa räikeästi vatsan värityksestä, millä on oma merkity ...

Alula

Alula eli pikkusiipi on linnun käsisiivessä olevan peukalon luihin kiinnittynyt sulkaryhmä. Sulkia on joko 3 tai 4, lahkosta riippuen. Alula esiintyy kaikilla nykyisillä lintulajeilla. Se on analoginen lentokoneiden siipien solakkojen kanssa. Alu ...

Hautomalaikku

Hautomalaikku on pesivän, munia hautovan linnun vatsapuolelle kehittyvä höyhenetön laikku. Hautomalaikku on kehittynyt linnuille siirtämään ruumiinlämpöä haudottaviin muniin. Laikku kehittyy yleensä vain naaraslinnuille, jotka useimmissa lintulah ...

Ilmapussi

Ilmapussit kuuluvat lintujen hengityselimistöön ja ne ovat ilmatäytteisiä kalvopusseja. Ne ovat kehittyneet hengitysteiden laajentumista ja ne sijaitsevat rinta- ja vatsaontelon elimien lomassa. Ilmapussien lukumäärä vaihtelee lajista riippuen 7- ...

Intertarsaalinen taive

Intertarsaalinen taive on linnuilla esiintyvä raajan osa. Intertarsaalinen taive on linnun jalan eli takaraajan nilkan keskellä oleva taive, joka näkyy paksumpana kohtana ja jota yleisesti luullaan linnun polveksi linnun polvi on lähellä vartaloa ...

Nokka

Nokka on linnun leukaluiden päälle ja jatkeeksi kasvanut kokonaan tai osittain sarveistunut ihon muodostuma. Lintujen lisäksi myös vesinokkaeläimillä, kalmareilla ja mustekaloilla on nokka. Linnut käyttävät nokkaansa ravinnon pyydystämiseen, siem ...

Rauhasmaha

Rauhasmaha on linnuilla mahalaukun paksu- ja pehmeäseinäinen alkuosa lihasmahan eli kivipiiran edessä. Seinämissä on runsaasti suolahappo- ja pepsiinipitoista rauhasnestettä erittäviä rauhasia. Rauhasmaha toimii linnuilla ruoan varastoimis- ja pe ...

Siemennestekeräset

Siemennestekeräset ovat varpuslintukoiraan siemennestevarasto. Parilliset siemennestekeräset sijaitsevat kloaakkipullistuman sisällä kloaakin eli yhteissuolen molemmin puolin. Varpuslinnun kivekset sijoittuvat ruumiinonteloon, ja niistä johtaa si ...

Siittiöiden varastointionkalo

Siittiöiden varastointionkalo on lintunaaraan munanjohtimessa emättimen ja kohdun yhtymäkohdassa sijaitseva pieni onkalo, jonne parittelun jälkeen varastoituu koiraan siittiöitä. Varastointionkaloiden määrä yhdellä naaraalla on yleensä satoja, jo ...

Sulkasato

Linnulla on höyhenpeite, joka kuluu käytössä. Kulumista aiheuttavat muun muassa kosketus vieraisiin esineisiin, lentäminen etenkin käsisulat, auringon säteily sekä lämpötilojen vaihtelut. Pohjoisissa oloissa myös jään muodostuminen, tavallisesti ...

Untuva

Untuva on höyhen, jonka höydyt eivät ole väkäsillä toisissaan kiinni. Lintujen poikasilla on untuvapeite. Sulkaan ja höyheneen verrattuna untuva on huomattavasti pehmeämpi. Hyvän lämmöneristämiskykynsä vuoksi untuvaa käytetään täytteenä esimerkik ...

Vahanahka

Vahanahka, latinaksi cera, on eräillä linturyhmillä esiintyvä ylänokan tyvessä oleva pehmeä päällys. Sieraimet sijaitsevat joko vahanahassa tai sen reunalla. Vahanahka on usein turvonnut, kirkkaanvärinen ja se on joillakin papukaijoilla höyhenten ...

Yläperä

Yläperä on linnun pyrstön ja selän väliin jäävä höyhenpeitteen osa, joka nisäkkäillä on ristiluun tai lautasten kohdalla. Yläperässä sijaitsee rauhanen, jonka eritettä lintu käyttää höyhenpukunsa hoitamiseen. Monilla lintulajeilla yläperän värity ...

Nisäkkäiden anatomia

Nisäkkäiden anatomia on samankaltaista muiden selkärankaisten kanssa ja muistuttaa suurelta osin matelijoiden anatomiaa, sillä niiden sukupuut erkanivat triaskaudella noin 220 miljoonaa vuotta sitten. Kuten matelijat myös nisäkkäät hengittävät il ...

Hetula (ihouloke)

Hetula on monien vuohirotujen kaulan yläosassa oleva ihouloke, joita on yleensä kaksi. Ne ovat parisenttiset, karvapeitteiset nappulat, joissa ei ole todettu erityistä rauhastoimintaa. Niiden sisällä on joskus pieni rustonkappale, lihassäikeitä, ...

Hetula (valas)

Hetulat ovat hetulavalaiden kitalaessa roikkuvia, sarveisaineesta rakentuneita levyjä, joiden avulla ne siivilöivät ravintoa nieluunsa. Hetulavalaat syövät vain pieniä eläimiä, joiden syömiseen hampaat eivät soveltuisi.

Hevosen rakenne

Hevosen rakenne tarkoittaa hevosen ulkoisia rakenneominaisuuksia. Näihin luetaan ulkomuoto ja ulkoiset rakenteet, kuten jalkojen asento, runko ja tyyppi, sekä kulmaukset, liikkeet ja ruumiinosien suhteet toisiinsa. Hevosen rakenteen kuvaukseen ku ...

Häntäluu

Häntäluu on ihmisen neljän tai viiden alimman nikaman muodostama kokonaisuus, joka aikuisilla on normaalisti luutunut yhtenäiseksi luuksi. Lapsilla nikamat ovat vielä erillisiä, joten heillä varsinaista häntäluuta ei vielä ole. Häntäluu on surkas ...

Kavio

Kavio on kavioeläinten varpaan kärkeä tupen tavoin ympäröivä paksuseinäinen sarveiskynsi. Hevosen kavio on kovaa ja kimmoisaa sarveisainetta. Kavion näkyvää, tunnotonta ulkokuorta sanotaan sarveiskavioksi. Se suojelee alla olevaa martokaviota sam ...

Kinnernivel

Kinnernivel on nelijalkaisten varvasastuja- ja kärkiastujaeläimillä oleva takaraajan nivel, joka vastaa ihmisen nilkkaniveltä. Se koostuu neljästä erillisestä nivelestä, joista liikkuvin on ylin eli articulatio tarsocrurialis. Kinnernivel liittää ...

Kirsu

Kirsu on joidenkin nisäkkäiden, muun muassa kissa- ja koiraeläinten kuonon pää. Kirsussa sijaitsevat eläimen sieraimet. Koiran tai kissan kirsu on yleensä musta, ruskea tai vaaleanpunainen. Koira nuolee kirsuaan usein. Yleinen mutta virheellinen ...

Luppakorvaisuus

Luppakorvaisuus on esimerkiksi koirille jalostettu ominaisuus, jossa korvanlehti roikkuu velttona korvakäytävän päällä. Villieläimillä luppakorvaisuutta ei esiinny. Se haittaa eläimen kuuloa, ja siksipä evoluutio suosii pystykorvaisia eläimiä.

Polkuantura

Polkuantura on monien nisäkäslajien jalkojen alla oleva sarveistuneen ihon peittämä tyynymäinen side- ja rasvakudoksinen muodostuma. Norsuilla ja kameleilla on erityisen paksut polkuanturat. Polkuanturaan verrattava ihmisen anatominen osa on esim ...

Poskipussit

Poskipussit ovat nisäkkäillä ruokasäiliöinä toimivia poskipullistumia. Ne voivat olla suuontelon sisäpuolisia tai ne voivat olla syntyneet ulkoihosta poskien ulkopuolisiksi Sisäpuoliset poskipussit on nokkaeläimillä, monilla jyrsijöillä ja useimm ...

Siitinluu

Siitinluu eli penisluu on siitintä tukeva luu. Useilla nisäkkäillä, kuten petonisäkkäillä, hyönteissyöjillä, siipijalkaisilla ja lähes kaikilla kädellisillä ihmistä lukuun ottamatta on siitinluu. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan klassinen s ...

Sorkka

Sorkka on sorkkaeläimen raajan kärkiosa, jossa ensimmäinen varvas on kehityksessä pysähtynyt, sekä toinen ja viides ovat yleensä muita lyhyempiä ja muodostavat ns. lisäsorkat. Lisäsorkkia kutsutaan myös kyntysiksi. Naudalla lisäsorkissa ei ole lu ...

Tuntokarva

Tuntokarvat ovat monilla nisäkkäillä kuonossa, muualla naamassa tai muualla kehossa olevia karvoja, joilla eläin saa tietoa ympäristöstään. Naaman tuntokarvoja eli naamakarvoja tai viiksiä kutsutaan biologiassa sierainkarvoiksi. Tuntokarvat ovat ...

Vuohinen

Vuohinen on hevosen, muiden suurten eläinten ja joskus koirien jalan metakarpofalangiaali- ja metatarsofalangiaalinivel. Sen muodostavat kolmannet metakarpaali- tai metatarsaaliluut. Parilliset proksimaaliset sesamoidiluut niveltyvät kolmansien m ...

Yksimahaiset

Yksimahaiset on yleisnimitys eläimille, joiden ruoansulatuskanavaan kuuluu vain yksi maha, eikä etumahoja ole kuten märehtijöillä. Ruoansulatuksen ja ravintoaineiden imeytymisen pääpaino on yksimahaisilla eläimillä ohutsuolessa. Yksimahaiset ei o ...

Lonkero

Lonkero on pitkänomainen, joustava elin, joita on erityisesti selkärangattomiin kuuluvilla eläimillä. Niitä käytetään yleensä syömiseen, tunnusteluun ja tarttumiseen.

Modulaarinen eliö

Modulaarinen eliö eli kerrannainen eliö on eliö jonka yksilö muotoutuu monista eri osittain itsenäisistä ja monisoluisista rakenneosista eli moduleista. Modulaariset eliöt kehittyvät tsygootista yksikkömoduliksi joka tuottaa uusia itsensä kaltais ...

Raastinkieli

Raastinkieli eli radula on nilviäisillä tavattava anatominen rakenne, jolla ne hienontavat ruuan. Se on muodostunut kitiinisistä terävistä hampaista, jotka ovat riveissä. Sellainen on kaikilla muilla nilviäisillä, mutta suurimmalta osalta simpuko ...

Tikapuuhermosto

Tikapuuhermosto on alkeellinen hermosto ja sitä tavataan yksinomaan vain selkärangattomilla eläimillä, kuten madoilla ja eri niveljalkais-ryhmillä. Yleensä tikapuuhermoston omaavilla eläimillä ei ole aivoja tai ei kovin kehittyneitä sellaisia. He ...

Tuntosarvi

Tuntosarvi eli antenni on niveljalkaisilla etummaisessa jaokkeessa esiintyvä parillinen uloke, joka toimii aistinelimenä. Tuntosarvi saattaa aistia hajua, kosketusta, ilman liikettä, lämpöä tai värähtelyä. Kaikilla niveljalkaisilla on yksi pari t ...

Hyönteisverkko

Hyönteisverkko on pienisilmäistä, kankaasta, metallista, lasikuidusta tai nykyisin usein muovista valmistettua verkkoa, jolla estetään hyönteisten pääsy sisätiloihin. Niitä asennetaan muun muassa tuuletusikkunoihin.

Myrmekologia

Myrmekologia on muurahaisiin erikoistunut tutkimusala. Myrmekologiaa tutkivia tieteilijöitä kutsutaan myrmekologeiksi. Myrmekologit ovat monesti myös etologian tutkijoita. Tieteenalan nimen kehitti amerikkalainen tiedemies William Morton Wheeler ...

Lintuharrastus

Lintuharrastus on harrastus, joka koskee lintujen tarkkailemista tai seuraamista. Lajintunnistuksessa auttavien lintukirjojen ohella lintuharrastuksen perusvälineitä ovat kiikari ja kaukoputki, joiden avulla lintuja voi havainnoida kauempaa ja le ...

Linnunpönttö

Linnunpönttö on keinotekoinen, tyypillisesti lautarakenteinen pesimäsuoja kolopesiville linnuille. Linnut käyttävät pönttöjä pesimiseen keväällä ja kesällä sekä yöpymiseen syksyllä ja talvella. Pönttö suojaa linnun pesää ja poikasia sateelta, tuu ...

Lintubongaus

Lintubongaus on lintuharrastuksen muoto, jossa tarkoituksena on bongata lintuja eli lähteä katsomaan jonkun muun jo havaitsemaa harvinaista lintulajia ja kerätä samalla itselleen pisteitä eli pinnoja uusia lajeja havaitsemalla. Bongauksessa oleel ...

Lintujen talviruokinta

Sakari Topelius kehotti jo 1870-luvulla ruokkimaan lintuja ja antoi ohjeita lintulautojen rakentamiseksi. Aikoinaan lintuja varten vietiin metsään myös eläinten raatoja, sittemmin haaskaruokinta on jäänyt käyttöön lähinnä kotkia varten. 1910-luvu ...

Lintulauta

Lintulauta on pikkulintujen ruokintaan tarkoitettu alusta tai laite. Lintulautoja käytetään lintujen talviruokintaan sekä houkuttamaan lintuja pihoihin ja puutarhoihin.

Marekin tauti

Marekin tauti on kanoihin tarttuva virustauti. Se on yleisin kanoissa esiintyvä tauti Suomessa, eikä siihen ole hoitoa. Marekin tauti aiheuttaa muutoksia kanan hermoissa, aivoissa ja elimistössä. Lisäksi se voi aiheuttaa kasvaimia. Sairastunut li ...

Alula (lehti)

Alula oli suomalainen lintulehti, josta ilmestyi 14 vuosikertaa. Lehden viimeinen numero oli 3/2008. Lehti lopetettiin taloudellisten ongelmien takia. Lehteä julkaisi Alula Oy. Alulassa julkaistu materiaali keskittyi lintujen määrittämiseen, retk ...

Tringa (lehti)

Tringa on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan julkaisema lehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa ja sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Lehden päätoimittaja on Risto Nevanlinna