ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 251

Rosa ’Olkkala’

Rosa ’Olkkala’ on Rosa Gallica-ryhmään eli ranskanruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle on tunnusomaista tuoksuvat, yksinkertaiset, vaaleanpunaiset kukat usean kukan kukinnoissa. Kukat avautuvat peräkkäin, jolloin kukinta-aika muodostuu pitkäksi. ...

Rosa ’St. Nicholas’

Rosa ’St. Nicholas’ on Rosa Damascena-ryhmään eli kesädamaskonruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle on tunnusomaista puolikerrannaiset, vaalean ruusunpunaiset, kulhomaiset kukat. Kukat ovat 6-8 kukan tertuissa.

Rosa ’Tove Jansson’

Rosa ’Tove Jansson’ on Rosa Spinosissima-ryhmään eli tarhapimpinellaruusuihin kuuluva ruusulajike, jolla on karmiininpunaiset, samettimaiset kukat. Ruusu on kirjailija ja kuvataiteilija Tove Janssonin nimikkoruusu. Ruusu tunnetaan kansainvälisest ...

Ruskelanruusu

Ruskelanruusu on Rosa Spinosissima-ryhmään eli tarhapimpinellaruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle on tunnusomaista kerrannaiset, kauniin vaaleanpunaiset kukat. Ruusu kuuluu Suomen historiallisiin ruusuihin. Sen menestymisalue yltää Suomessa Lapi ...

Suviruusu

Suviruusu on Rosa Spinosissima-ryhmään eli tarhapimpinellaruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle on tunnusomaista voimakas kasvu ja runsas kukinta vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyisillä kukilla. Ruusu kuuluu Suomen historiallisiin ruusuihin. Sen m ...

Valamonruusu

Valamonruusu on Rosa Francofurtana -ryhmään eli kirkonruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle tunnusomaista ovat karmiininpunaiset kukat. Ruusu kuuluu Suomen historiallisiin ruusuihin.

Viljaminkeltaruusu

Viljaminkeltaruusu on tarhakeltaruusuihin kuuluva ruusulajike, jolla on kerratut, kirkkaan keltaiset kukat. Sen menestymisalue yltää Suomessa rannikolla Oulun korkeudelle saakka.

Gallianruusu

Gallianruusu on keski- ja eteläeurooppalainen pensasruusu, joka on myös koristekasvi. Gallianruusun risteymälajikkeita kutsutaan ranskanruusuiksi. Gallianruusu kasvaa 1–1.5 metriä korkeaksi pensaaksi. Sen varressa on nystykarvoja ja harvassa käyr ...

Idänmetsäruusu

Idänmetsäruusu muistuttaa paljon Euraasian läntisellä puolella kasvavaa metsäruusua Rosa majalis. Se on matalahko, juurivesallinen, piikikäs pensas. Sen varren piikit ovat metsäruusuun verrattuna hennohkoja, suoria ja hieman yläviistoja. Metsäruu ...

Iharuusu

Iharuusu kasvaa 50–150 cm korkeaksi. Sen varsi on harvahaarainen. Suorat, hennohkot piikit ovat pareittain ja niitä on harvassa. Lehden korvakkeet ovat leveäkärkisiä ja tavallisesti sisäänpäin käyriä. Lehti on kerrannaislehti. Pyöreähköt lehdykät ...

Japaninköynnösruusu

Japaninköynnösruusu on Itä-Aasiassa: Japanissa, Korean niemimaalla ja Kiinan itäosissa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota on Euroopassa 1860-luvulta ja Yhdysvalloissa 1880-luvulta lähtien käytetty hyöty- ja koristekasvina. Japaninköynnösruu ...

Kainoruusu

Kainoruusu on ruusukasvien heimoon, aitoruusujen sukuun kuuluva kasvilaji. Kainoruusu voidaan jakaa kahteen alalajiin: vaaleakainoruusu ja tummakainoruusu. Kainoruusu muistuttaa ulkonäöltään paljolti omenaruusua Rosa rubiginosa, mutta lajit ovat ...

Kanadanruusu

Kanadanruusu on Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota on 1770-luvulta lähtien käytetty myös koristepensaana. Kanadanruusu on saanut tieteellisen nimensä kauniista kukastaan. Blandus tarkoittaa latinaksi viehättävää. Ruusun l ...

Kiinankeltaruusu

Kiinankeltaruusu on Kiinassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota on 1900-luvun alkuvuosista lähtien käytetty koristepensaana. Kiinankeltaruusulle on tunnusomaista tuuheaksi kasvava kookas pensas ja runsas kukinta pienin keltaisin kukin. Kiin ...

Kurtturuusu

Kurtturuusu, joka tunnetaan myös nimellä kurttulehtiruusu, on alun perin Japanista kotoisin oleva ruusukasveihin kuuluva ruusulaji. Määritelmä rugosa tulee latinan kielen sanasta rugosus, joka tarkoittaa kurttuista ja jolla viitataan lehtien kurt ...

Luumuruusu

Luumuruusu on Etelä- ja Keski-Euroopassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota käytetään myös hyötykasvina ja koristepensaana. Carl von Linné luokitteli ja antoi ruusulle sen tieteellisen nimen Rosa villosa kirjassaan Species Plantarum vuonna ...

Mandariiniruusu

Mandariiniruusu on Kiinassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota on 1910-luvulta lähtien käytetty myös koristepensaana. Englannin kielessä mandariiniruususta käytetään tieteellisen nimensä lisäksi nimeä Mandarinrose. Mandariini oli keisarilli ...

Metsäruusu

Metsäruusu kasvaa 20–200 cm korkeaksi. Sen varsi on kanelinruskea ja se muodostaa juurivesoja. Nuorissa varsissa ja vanhojen varsien alaosissa piikit ovat neulamaisia ja tavallisesti tiheässä. Muualla kasvissa piikit ovat käyriä ja sijaitsevat ha ...

Nukkaruusu

Nukkaruusu on ruusukasvien heimoon ja ruusujen eli aitoruusujen sukuun kuuluva kasvilaji. Nukkaruusu muistuttaa hyvin paljolti okaruusua sekä jossain määrin myös iharuusua, mutta sen voi erottaa okaruususta emien ulkonäön perusteella ja iharuusus ...

Nukkeruusu

Nukkeruusu on Pohjois-Amerikassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji, jota on 1800-luvun alkupuolelta lähtien käytetty myös koristepensaana. Nukkeruusu on saanut tieteellisen nimensä kiiltävistä lehdistään. Nitidus tarkoittaa latinaksi loistavaa. ...

Rosa obtusifolia

Rosa obtusifolia on ruusukasvien heimoon, ruusujen sukuun kuuluva kasvilaji. Se on tunnistettavissa selvästi liuskoittuneiden ja rakkulareunaisten verholehtiensä, toissahalaitaisten lehtiensä, nystykarvaisten keskisuoniensa sekä kynsimäisesti tai ...

Omenaruusu

Omenaruusu on Euroopassa alkuperäisenä kasvava pensasruusu, joka on myös koristekasvi. Omenaruusu kasvaa 1–3 metriä korkeaksi pensaaksi. Sen varren piikit ovat kahdenlaisia: ohuita, suoria tai kynsimäisiä vankkoja. Lehden lehdykät ovat kooltaan 1 ...

Orjanruusu

Orjanruusu on ruusujen sukuun kuuluva pensas. Orjanruusu voidaan jakaa alalajeihin, joita voidaan pitää myös omina lajeinaan. Näitä ovat heleäorjanruusu ja himmeäorjanruusu.

Persianruusu

Persianruusu on Lounais-Aasiassa luonnonvaraisena kasvava ruusulaji. Ruusu on saanut latinankielisen nimensä kukkiensa tuoksusta, jota pidetään epämiellyttävänä. Latinan foetida tarkoittaa ”paha haju”. Ruususta käytetään myös nimeä Rosa lutea, mi ...

Pimpinellaruusu

Pimpinellaruusu on valkokukkainen, hyväntuoksuinen pensasruusu. Pimpinellaruusun kerrottukukkainen lajike juhannusruusu on perinteinen suomalainen koristepensas.

Punalehtiruusu

Punalehtiruusu on Keski-Euroopan vuoristoalueilta kotoisin oleva kesävihanta ruusulaji, jota kasvatetaan yleisesti puutarhojen koristepensaana.

Raspiruusu

Raspiruusu on ruusukasvien heimoon, aitoruusujen sukuun kuuluva kasvilaji. Sitä ei kasva Suomessa luonnonvaraisena. Raspiruusu on pensas, joka voi kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi. Sen varsissa on muutamia piikkejä, jotka ovat lähes suoria. Leh ...

Sorvarinpensaat

Sorvarinpensaat on suku kelaskasvien heimossa. Lajit ovat pensaita tai pieniä puita. Lehdet sijaitsevat vastakkaisesti ja ovat ehyitä ja sulkasuonisia. Kukinto on viuhko, ja kukat 4- tai 5-lukuisia. Hedelmä on punainen kota, jossa on oranssit sie ...

Syreenit

Syreenit ovat öljypuukasveihin kuuluva puuvartinen kasvisuku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Lajeja on parikymmentä, joiden lisäksi on hybridejä. Suomessa syreenit eivät ole luonnonvaraisia, mutta istutettuna tavallisin laji on pihasyre ...

Apinanleipäpuut

Apinanleipäpuut on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu kahdeksan lajia, joista luonnonvaraisena kasvaa Afrikan mantereella yksi, Madagaskarilla kuusi ja Luoteis-Australiassa yksi. Apinanleipäpuut ovat puita, joiden runko on paisunut. S ...

Rihlahedelmät

Rihlahedelmät on kasvisuku, joka kuuluu käenkaalikasvien heimoon. Rihlahedelmät ovat trooppisen Aasian puita, joilla on syötäviä hedelmiä. Suvun tunnetuin laji on karambola eli tähtihedelmä.

Eebenpuut

Diospyros aequoris Diospyros guianensis Diospyros gillespiei Diospyros tomentosa – nepalineebenpuu Diospyros blancoi Diospyros rumphii – molukkieneebenpuu Diospyros abyssinica – kirveseebenpuu Diospyros mespiliformis – sansibarineebenpuu Diospyro ...

Koromandelineebenpuu

Koromandelineebenpuu on eebenpuiden sukuun kuuluva kasvi. Sen lehtiä käytetään Intiassa laajalti bidi-savukkeiden käärimiseen. Puu voi kasvaa 25 metriä korkeaksi. Sen lehdet kasvavat 30 cm pitkiksi. Kukat ovat ruusunpunaisia, erikseen hede- ja em ...

Etelänpyökit

Etelänpyökit on kasvisuku, joka muodostaa heimon Nothofagaceae. Sukuun kuuluu 38 alun perin eteläisellä pallonpuoliskolla kasvavaa lajia. Etelänpyökkejä tavataan Etelä-Amerikassa Chilen ja Argentiinan alueella Patagoniassa ja Tulimaassa sekä Osea ...

Tulietelänpyökki

Tulietelänpyökki on etelänpyökkeihin kuuluva kesävihanta puulaji. Se kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa Chilessä ja Argentiinassa. Lisäksi sitä kasvaa istutettuna mm. Iso-Britanniassa. Laji on erityisen nopeakasvuinen ja syysväritykseltään ...

Poppelit

Poppelit eli haavat on pajukasveihin kuuluva puusuku. Se sisältää kesävihantia puita, jotka muodostavat runsaasti juurivesoja. Kukinnot ovat norkkoja ja tuulipölytteisiä. Suomen suurin poppeli on Heinolan kaupungin rantapuistossa kasvava tsaarinp ...

Harmaapoppeli

Harmaapoppeli on lehtipuu, joka on syntynyt metsähaavan ja hopeapoppelin luonnollisena risteymänä. Se on ulkonäöltään kahden kantalajinsa välimuoto. Sen lehdet ovat alapinnaltaan harmaanukkaiset, kun taas hopeapoppelin nukka on valkeampaa. Nukka ...

Koreanpoppeli

Koreanpoppeli on Populus -sukuun kuuluva laji joka kasvaa luontaisena pohjoisessa Itä-Aasiassa. Sen lehtien alapinta on huomiotaherättävän valkoinen.

Hevoskastanjat

Hevoskastanjat on kasvisuku saippuamarjakasvien heimossa. Sukuun kuuluu parisenkymmentä lajia, jotka kasvavat luontaisena Kaakkois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Himalajalla ja Itä-Aasiassa. Nimensä hevoskastanjat lienevät saaneet siitä, että tu ...

Punahevoskastanja

Punahevoskastanja on punakukkainen balkaninhevoskastanjan ja missisippinhevoskastanjan risteytys. Se on Suomessa harvinainen, mutta kasvaa vyöhykkeillä I ja II.

Hikkorit

Hikkorit on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on parikymmentä lajia. Luontaisena hikkoripuita kasvaa Pohjois-Amerikassa, Meksikossa ja Kiinassa. Hikkorit ovat kesävihantia, isoja puita 25–30 m, jotka muistuttavat jalopähkinöitä Juglans. Le ...

Humalapyökit

Humalapyökit on koivukasveihin kuuluva kasvisuku, jossa on kahdeksan lajia. Niistä esiintyy Euroopassa yksi: euroopanhumalapyökki eteläisessä Euroopassa.

Jalavat

Jalavat on jalavakasveihin kuuluva suku. Siihen kuuluu 45 lajia, jotka kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla. Jalavat ovat korkeita, usein karhealehtisiä puita, jotka kukkivat keväällä ennen lehtimistään. Niiden kukat ovat pieniä, ruskeita ja my ...

Sateenvarjojalava

Sateenvarjojalava luokitellaan vuorijalavan luonnonmutaatioksi, joskin Green pitää sitä hybridinä U. × hollandica var. vegeta. Melko matalakasvuinen sateenvarjojalava vartetaan jonkin toisen jalavan yleensä vuorijalavan noin 1.5 metrin mittaiseen ...

Kolibripähkinät

Kolibripähkinät on jalopähkinäkasveihin kuuluva kasvisuku, jossa on neljä lajia. Niitä kasvaa luonnonvaraisena Keski-Amerikassa Etelä-Meksikosta Kolumbiaan.

Siipipähkinät

Siipipähkinät on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku. Siinä on kuusi lajia, joita kasvaa Aasiassa lauhkealla ja trooppisella alueella, Turkista Vietnamiin ja Japaniin. Kaksi lajia tunnetaan koristepuuna, kaukasian- ja japaninsiipipähkinä.

Jalopähkinät

Jalopähkinät on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on noin 15 lajia. Luontaisena jalopähkinäpuita kasvaa Balkanilta Itä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikasta Andeille saakka. Useat lajit tuottavat arvostettua puutyöainetta ja syötäviä pähkinöitä. ...

Japaninjalopähkinä

Japaninjalopähkinä on jalopähkinäkasvien heimoon ja jalopähkinöiden sukuun kuuluva lehtipuulaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Japanissa.

Mantšurianjalopähkinä

Mantšurianjalopähkinä on Itä-Aasiasta kotoisin oleva keskikokoinen puu. Sillä on moniliuskaiset, jopa 80 cm pitkät lehdet. Runko on usein monihaarainen. Syksyisin puu tuottaa suuren määrän syömiskelpoisia pähkinöitä. Luontaisella kasvualueellaan ...

Jambolaanit

Jambolaanit on yli tuhatlajinen kukkivien kasvien suku myrttikasvien heimossa. Jambolaanit ovat yleensä pienehköjä, lähinnä trooppisten sademetsäalueiden ainavihantia puita. Sukuun kuuluu useita trooppisen Aasian, Afrikan ja Australian hedelmiä, ...