ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 247

Myida

Myida on meressä elävien simpukoiden lahko. Myida-simpukat elävät pohjamutaan tai -saveen, jotkin myös kallioon tai puuainekseen kaivautuneina. Myida-lahkon nilviäislajeja ovat muiden muassa Suomessakin tulokaslajina esiintyvä hietasimpukka Mya a ...

Mytilida

Mytilida on simpukoiden luokkaan kuuluva nilviäislahko. Siihen kuuluu 2 yläheimoa, joista vain Mytiloidea sisältää nykyisin tavattavia lajeja.

Mytilopsis sallei

Mytilopsis sallei on valesinisimpukoiden heimoon kuuluva simpukkalaji. Se on kotoisin subtrooppisesta Etelä- ja Keski-Amerikasta Atlantin ja Meksikonlahden rannikoilta, mutta on sieltä ihmisen mukana levinnyt myös muualle, muun muassa Länsi-Austr ...

Panopea

Panopea on Hiatellidae-heimoon kuuluva simpukkasuku. Sukuun kuuluu useita lajeja, joista tunnetuin on suurikokoinen, syötävä geoduck.

Rihmakiduksiset

Rihmakiduksiset on yksi simpukoiden luokan alaluokista. Siihen luetaan muun muassa arkkisimpukat ja samettisimpukat, jotka kuuluvat rivihampaisten lahkoon, sekä viilasimpukat, sinisimpukat, osterit ja kampasimpukat, jotka aiemmin luokiteltiin epä ...

Rivihampaiset

Rivihampaiset on rihmakiduksisiin kuuluva simpukkalahko. Suurimalla osalla lahkon lajeista kuoren hampaat ovat suunnilleen samankokoiset ja sijaitsevat kutakuinkin suorissa riveissä. Samanlainen hampaisto on kehittynyt itsenäisesti myös joillekin ...

Kuusijalkaiset

Kuusijalkaiset on niveljalkaisten alajakso. Nimensä mukaisesti tähän alajaksoon kuuluvilla eläimillä on kuusi jalkaa. Kuusijalkaisiin kuuluu niveljalkaisten alajaksoista eniten lajeja. Alajaksoon kuuluu kaksi luokkaa: hyönteiset ja Entognatha, jo ...

Esihyönteiset

Esihyönteiset on niveljalkaisiin kuuluva lahko. Lahkon nimi on sikäli harhaanjohtava, etteivät nämä eläimet ole hyönteisiä vaan kuuluvat kokonaan eri luokkaan. Suomesta esihyönteisiä tunnetaan kolme lajia. Esihyönteiset kuvasivat tieteelle ensimm ...

Kaksisukahäntäiset

Kaksisukahäntäiset eli kaksisukashäntäiset on niveljalkaisiin kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista elävät trooppisilla alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji, marraskaksisukahäntäinen. Lahkosta on vain vähän fossiililöydöksiä, joista s ...

Leukakoukulliset

Leukakoukulliset on niveljalkaisten pääjakson alajakso. Nimensä mukaisesti kaikilla tähän alajaksoon kuuluvilla eläimillä on jonkinlainen leukakoukku. Leukakoukulliset on kuusijalkaisten jälkeen toiseksi laajin niveljalkaisten alajaksoista, niitä ...

Nymfimerilukit

Nymfimerilukit on kapeavartaloisten ja vankkakärsäisten merilukkien heimo, jonka lajit ovat muita merilukkeja aktiivisempia ja uivat enemmän. Pituudeltaan ne ovat 1-8 millimetrin mittaisia. Etummaisissa lisäkkeissä on yleensä sakset. Sekä koirail ...

Tuhatjalkaiset

Tuhatjalkaiset on niveljalkaisten alajakso, johon kuuluu pitkiä, kapeita ja monijalkaisia maaniveljalkaisia. Alajaksoon kuuluvia lajeja tunnetaan maapallolta noin 13 000. Niitä tavataan kosteassa maaperässä, karikkeen joukossa mutta myös mm. laho ...

Hietatuhatjalkainen

Hietatuhatjalkaisen pituus on 14–47 mm ja leveys 1.4–4 mm. Ruumis on poikkileikkaukseltaan lieriömäinen, väriltään tummanruskeasta mustaan ja eläimen selkäpuolella on kaksi keltaista pitkittäisjuovaa. Ruumis muodostuu koiraalla 44–53 ja naaraalla ...

Hämähäkkijuoksijainen

Hämähäkkijuoksijainen on kellanharmaa juoksujalkainen, jolla on 15 jalkaparia. Laji on levinnyt laajalti ympäri maailman syntysijoiltaan Välimeren alueelta. Juoksujalkainen elää yleensä ihmisasumuksissa. Se on petoeläin joka metsästää tyypillises ...

Isojuoksiainen

Isojuoksiaisen ruumis on kapea, noin 40 kertaa leveytensä pituinen ja väritykseltään kokonaan vaaleankeltainen. Raajoja on koiraalla 65–69 ja naaraalla 67–73 paria. Tuntosarvien 14 jaoketta ovat suunnilleen pituutensa levyisiä ja leukaraajojen ty ...

Juoksujalkaiset

Juoksujalkaiset on niveljalkaisten luokka. Ne sekoitetaan usein kaksoisjalkaisiin, jotka kuitenkin ovat kasvinsyöjiä. Yhdessä ne kuuluvat tuhatjalkaisten alajaksoon. Juoksujalkaisiin kuuluu 24 heimoa, joista tunnetaan yhteensä yli 3 100 lajia, mu ...

Kalkkituhatjalkainen

Kalkkituhatjalkainen on vaaleanharmahtava kaksoisjalkainen. Suomessa se on vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa arvioitu vaarantuneeksi.

Keltasiimajuoksiainen

Keltasiimajuoksiainen on tuhatjalkaisiin kuuluva laji. Ne saalistavat öisin, ja niillä on myrkylliset pistimet hampaina. Keltasiimajuoksiaisen purema ei aiheuta ihmiselle hengenvaaraa, ja niitä voi huoletta pitää kädessä, vaikka puremisen vaara o ...

Pallotuhatjalkaiset

Ruumis on lyhyt. Jalkapareja on 17–23; koirailla enemmän kuin naarailla. Ruumiin ympärillä on kitiinirenkaat, joissa on selkä- ja vatsakilpi. Selkäkilvissä on yleensä värikkäitä kuvioita. Etuosassa selkäkilpi muodostaa selkälevyn, jota eläin käyt ...

Ruskojuoksiainen

Ruskojuoksiainen eli kivijuoksiainen on juoksujalkaisiin kuuluva tuhatjalkainen. Se on väriltään punainen, oranssi, tai ruskea ja sillä on ruumiin jokaisessa jaokkeessa yksi jalkapari, yhteensä 15 jalkaparia ja lyhyistä jaokkeista muodostuneet tu ...

Scolopendra galapagoensis

Scolopendra galapagoensis on juoksujalkaisiin kuuluva tuhatjalkainen. Se on yksi maailman suurimmista tuhatjalkaisista. S. galapagoensis voi kasvaa 25–30 senttimetrin mittaiseksi. Kuten muillakin juoksujalkaisilla, tämänkin lajin ensimmäinen raaj ...

Tammijuoksiainen

Tammijuoksiainen on pieni ja ohut juoksujalkainen. Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi.

Tupsutuhatjalkainen

Tupsutuhatjalkainen on kaksoisjalkaisten luokkaan kuuluva tuhatjalkainen. Se on Suomen yleisimpiä kaksoisjalkaisia. Tupsutuhatjalkainen sukulaisineen poikkeaa rakenteeltaan huomattavasti muista kaksoisjalkaisista, ja ne luokitellaankin omaan Peni ...

Viherjuoksiainen

Viherjuoksiainen on juoksujalkaisiin kuuluva eläinlaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu hävinneeksi.

Äyriäiset

Äyriäiset ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia, kiduksilla hengittäviä eläimiä. Maapallolta äyriäisiä tunnetaan noin 50 000–67 000 lajia, Suomesta noin 350.

Airojalkaiset

Airojalkaiset on yksi kuudesta luokasta, joihin äyriäiset jaotellaan. Ne ovat sokeita äyriäisiä, jotka elävät syvissä merivesiluolissa Australiassa, Karibianmerellä ja Kanariansaarilla. Äyriäisryhmä tunnettiin alkujaan vain fossiilien perusteella ...

Amphibalanus amphitrite

Amphibalanus amphitrite on merirokkojen heimoon kuuluva merivesissä elävä äyriäislaji. Se voi kasvaa korkeintaan kahden senttimetrin mittaiseksi. Laji on ainakin valkopilkkukaniinikalan ravintoa.

Kilpipäiset

Kilpipäiset on yksi kuudesta äyriäisten luokasta. Kilpipäiset kuvattiin tieteellisesti vasta 1950-luvulla, ja niitä tunnetaan vain kymmenkunta lajia, jotka luetaan kaikki samaan heimoon Hutchinsoniellidae. Kilpipäiset ovat pienikokoisia merieläim ...

Mytilicola intestinalis

Mytilicola intestinalis on Mytilicolidae-heimoon kuuluva merivesissä elävä hankajalkaislaji. Se on simpukoiden ja osterien loinen ja on kotoisin Välimereltä, mutta on levinnyt Länsi-Eurooppaan simpukkalastien mukana. Belgiassa se havaittiin ensi ...

Pseudomyicola spinosus

Pseudomyicola spinosus on Myicolidae-heimoon kuuluva merivesissä elävä äyriäislaji. Se on sukunsa Pseudomyicola ainoa hyväksytty laji. Sillä on 2 alalajia. Se loisii atlantinsinisimpukassa tai on sille kommensalistinen laji.

Raakkuäyriäiset

Raakkuäyriäiset ovat äyriäisiä, joilla on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta elävää lajia, fossi ...

Monisukasmadot

Monisukasmadot on nivelmatojen runsaslajisin luokka, jonka useimmat jäsenet elävät merissä. Monisukasmatojen ruumis on jaokkeinen, ja jokaisesta jaokkeessa löytyy useita kitiinin muodostamia sukasia. Tästä ryhmä onkin saanut nimensä. Monisukasmat ...

Galapagoksenpartamato

Galapagoksenpartamato on yli kaksi metriä pitkäksi kasvava putkimatolaji, joka esiintyy Tyynessä valtameressä, mustien savuttajien läheisyydessä. Galapagoksenpartamato sietää ympäristössään korkeaa lämpötilaa ja korkeita rikkipitoisuuksia. Se on ...

Hyalinoecia tubicola

H. tubicolalla on enintään 21.5 senttimetrin pituinen, ohut ruumis, joka on jakaantunut 180 jaokkeeseen. Eläin on väriltään kellertävä ja helmiäishohtoinen ja sitä ympäröi tiivis, läpinäkyvä putki, jonka pinnalla on himmeitä renkaita. Pään etuosa ...

Hydroides elegans

Hydroides elegans on putkimatojen heimoon kuuluva merivesissä elävä nivelmatolaji. Hydroides elegans elää korkeintaan 3 890 metrin syvyydessä 3–13 asteen lämpöisissä vesissä. Sitä tavataan Aasiasta, Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Etelä-Amerikast ...

Merihiiri

Merihiiri on monisukasmatoihin kuuluva suolaisten vesien eläinlaji, jota tavataan Pohjois-Atlantilla, Pohjanmerellä, Itämerellä ja Välimerellä. Sen ruumista peittävät tiheässä kasvavat sukaset, joiden muodostamasta "karvapeitteestä" se on saanut ...

Partamadot

Partamadot on nivelmatoihin kuuluva meressä elävien matojen ryhmä, jonka asema eläinkunnan järjestelmässä on pitkään ollut kiistanalainen. Partamadot ovat syvänmeren eläimiä, joita elää kaikissa valtamerissä, useimmiten 1 000–10 000 metrin syvyyk ...

Polydora ciliata

Polydora ciliata on monisukasmatojen luokkaan ja Spionidae-heimoon kuuluva meri- ja makeassa vedessä elävä nivelmatolaji. Sitä tavataan Australiassa, Indo-Kiinassa, Intiassa, Punaisessameressä, Atlantin valtamerellä, Välimerellä ja Falklandinsaar ...

Putkimadot

Putkimadot on monisukasmatojen luokkaan kuuluva nivelmatojen alaluokka. Putkimadot ovat paikoillaan pysytteleviä, tavallisesti putkessa eläviä matoja, joilla on pelkistyneet jalakkeet ja aistinelimet. Niillä on yleensä pitkälle kehittyneet kidukset.

Putkimadot (heimo)

Putkimadot on monisukasmatoihin kuuluva meressä elävien selkärangattomien heimo. Ne rakentavat itselleen putken muotoisen kalkkikuoren. Putken päässä on viuhkamaisia ulokkeita, joilla ne siivilöivät ravinnokseen planktonia. Vaaran uhatessa putkim ...

Tähtimadot

Tähtimadot ovat merenpohjan pehmeitä, sukasellisia, mutta jaokkeettomia matoja. Niitä on perinteisesti pidetty erillisenä eläinkunnan pääjaksona, mutta nykyään ne luokitellaan nivelmatojen pääjaksoon ja monisukasmatojen luokkaan. Tähtimatoja tunn ...

Viuhkamadot

Viuhkamadot ovat meressä eläviä selkärangattomia. Ne rakentavat suojaputkia hiekasta, simpukankuoren kappaleista ja muusta merenpohjassa ajelehtivasta aineksesta. Putken päässä on viuhkamaisia ulokkeita, joilla ne siivilöivät ravinnokseen plankto ...

Käärmetähdet

Käärmetähdet ovat piikkinahkaisia, meritähtien lähisukulaisia. Niiden sakarat ovat paljon ohuempia ja notkeampia kuin meritähdillä. Sakaroidensa avulla käärmetähdet luikertelevat pitkin merenpohjaa ja kallionkoloja. Useimmilla käärmetähdillä on v ...

Hietakäärmetähti

Hietakäärmetähti on varsinaisten käärmetähtien lahkoon kuuluva hiekanruskea käärmetähti, joka elää Atlantin valtameren koillisosissa ja Välimeressä.

Ophiarachna incrassata

Ophiarachna incrassata on vihreä käärmetähti. Se on kotoisin indopasifiselta merialueelta. Käärmetähdeksi sillä on suhteellisen paksut ja lyhyet lonkerot verrattuna keskikiekon kokoon. Näitä käärmetähtiä myydään toisinaan meriakvaarioihin, mutta ...

Ophiolepis superba

Ophiolepis superba on raidallinen käärmetähti. Se on kotoisin indopasifiselta merialueelta, ja kasvaa 35 cm pitkäksi. Sillä on viisikulmainen keskuskiekko ja viisi pitkää, ohutta sakaraa, jotka ovat ruskearaitaiset. Keskuskiekossa on erilaisia ku ...

Ophiura kinbergi

Ophiura kinbergi on Ophiuridae-heimoon kuuluva merivesissä elävä käärmetähtilaji. Ophiura kinbergi voi kasvaa korkeintaan kolmen millimetrin mittaiseksi. Lajia tavataan Indopasifiselta merialueelta Aasiasta ja Oseaniasta. Se elää korkeintaan 500 ...

Punakäärmetähti

Punakäärmetähti on varsinaisten käärmetähtien lahkoon kuuluva punaruskea käärmetähti, joka elää Atlantin valtameren koillisosissa ja Välimeressä.

Merililjat

Merililjat eli krinoidit on piikkinahkaisten pääjaksoon kuuluva, ulkonäöltään kasvia muistuttavien selkärangattomien eläinten ryhmä. Termillä ”merililjat” voidaan toisaalta viitata koko Crinoidea -luokkaan, toisaalta sillä voidaan ahtaammin tarko ...

Comanthina schlegeli

Comanthina schlegeli on hiustähti eli merililjoihin kuuluva, ulkonäöltään saniaista muistuttava piikkinahkainen eläin. Comanthina schlegeli muistuttaa rakenteeltaan höyhenmäisten oksien muodostamaa pensasta tai saniaista. Sen väri voi vaihdella k ...