ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 204

Cyrillaceae

Kasvit ovat puita tai pensaita, joiden lehdet ovat ehytlaitaiset, lyhytruotiset ja kierteisesti järjestyneet. Usein niissä on mustat korvakemaiset rauhaset. Kukat sijaitsevat pitkissä ja terttumaisissa kukinnoissa ja ovat tavallisesti säteittäisi ...

Cytinaceae

Cytinaceae on kaksi sukua ja yhteensä 7–11 lajia käsittävä loiskasviheimo. Ne ovat endoparasiittejä eli viettävät lähes koko elämänsä isäntäkasvin juuriston ja rungon sisällä sienirihmastoa muistuttavana kasvustona. Ainoastaan kukinnot kasvavat i ...

Daphniphyllaceae

Kasvit ovat ainavihantia ja karvattomia puita tai pensaita, joihin kerääntyy alumiinia, ja jotka sisältävät eräitä iridoideja ja alkaloideja. Lehdet sijaitsevat valekiehkuroissa kierteisesti ja ovat ehytlaitaisia, sulkasuonisia ja korvakkeettomia ...

Dasypogonaceae

Dasypogonaceae on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo, joka sisältyy Commelinidae-ryhmään, mutta on kuitenkin systemaattiselta asemaltaan epävarma. Mahdollisesti se on sukua Poales-lahkolle.

Datiscaceae

Juurissa on typpeä sitovia bakteereja sisältäviä nystyjä. Lehdet ovat syväliuskaisia tai pariliuskaisia ja pääteparisia, enemmän tai vähemmän sulkasuonisia. Kasvit ovat kaksikotisia. Kukat sijaitsevat kimppuina terttumaisessa kukinnossa, ja niiss ...

Degeneriaceae

Degeneriaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Magnoliales-lahkossa, johon kuuluvat myös muun muassa muskottikasvit, Himantandraceae, Eupomatiaceae ja annoonakasvit. Degeneria on heimon ainoa suku.

Dichapetalaceae

Heimon kasvit ovat puita tai liaaneja, joiden haarat ovat korkkihuokosellisia. Lehdet sijaitsevat kierteisesti, korvakkeet ovat toisinaan ripsuisia ja lavan sivusuonet muodostavat silmukoita; suonitus on erityisen selvä lavan alapinnalla, jossa o ...

Didymelaceae

Didymelaceae on parilajinen kasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Buxales-lahkoon. Lahkon toinen heimo on puksipuukasvit, johon Didymelaceae toisinaan myös yhdistetään.

Dilleniaceae

Dilleniaceae on aitokaksisirkkaisten kasvien heimo, joka on ainoa heimo Dilleniales-lahkossa. Siihen kuuluu noin kolmesataa tai jopa 410 lajia, jotka jaetaan kymmeneen sukuun. Lahkon ja heimon tyyppisuku on dilleniat.

Dipentodontaceae

Heimon kasvit ovat puita. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä ja ovat sulkasuonisia ja korvakkeellisia. Verhiö ja teriö ovat toistensa kaltaisia. Kussakin emilehdessä on kaksi pohjaistukallista siemenaihetta. Hedelmä on kehälehtien suojaama.

Dirachmaceae

Heimon/suvun kasvit ovat pensaita, joilla voi olla varrellisia rauhasia. Lehdet sijaitsevat kierteisesti, ovat pieniä ja hammaslaitaisia, ja niissä on naskalimaiset korvakkeet. Kukat sijaitsevat yksittäin terminaalisesti ja ovat 5–8-lukuisia, mel ...

Doryanthaceae

Keihäskukkakasvit on yksisirkkaisten Asparagales-lahkoon kuuluva heimo, jossa on vain yksi kaksilajinen suku: keihäskukat. Kumpikin lajeista kasvaa Itä-Australiassa.

Ecdeiocoleaceae

Heimon kasveissa oleva piidioksidi on hiekkana, ei suurina kappaleina kuten yleensä. Korren ilmaraot sijaitsevat uurteiden pohjalla. Lehdet ovat surkastuneita, tupellisia; tupen yläreunassa on korvakemaiset muodostumat. Korsi on haarova. Kukinto ...

Eebenpuukasvit

Eebenpuukasvit on kukkivien kasvien heimo. Siihen kuuluu neljä sukua ja noin 548 lajia. Eebenpuukasvit ovat lähinnä tropiikin puita ja pensaita, mutta myös joitakin lauhkean vyöhykkeen puita. Heimoon kuuluu useita hedelmäpuita ja muita hyötykasve ...

Eeretiakasvit

Eeretiakasvit on Boraginales-lahkoon kuuluva koppisiemenisheimo. Sen tyyppisuku Ehretia tunnetaan nimellä eeretiat. Eeretiakasvit luokitellaan joskus lemmikkikasvien heimon Ehretioideae-alaheimoksi.

Elaeocarpaceae

Heimon kasvit ovat puita tai pensaita, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat muun muassa eräät alkaloidit ja ellaghappo. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai vastakkaisesti, joskus kahdessa rivissä, ja ovat yksinkertaisia, tavallisesti hammaslaitai ...

Emblingiaceae

Kasvi on pensasmainen ja karvapeitteinen, matalakasvuinen ruohovartiskasvi. Lehtiasento on sillä enemmän tai vähemmän vastakkainen, ja lehdet ovat enemmän tai vähemmän ehytlaitaisia. Kukat sijaitsevat lehtihangoissa ja ovat vastakohtaisia monosym ...

Eriocaulaceae

Eriocaulaceae-kasvit ovat lähes aina lehtiruusukekasveja. Heimon kasveissa on juurissa ja lehdissä tuuletussolukkoa eli aerenkyymiä. Soluissa on oksalaattikiteitä. Karvat ovat yleisiä ja monimuotoisia. Lehtituppi ei ole selvästi erottuva. Kasvit ...

Erythropalaceae

Heimon kasvit ovat puita, pensaita tai liaaneja, joilla on kärhivarsia. Kasvit ovat toisinaan maitiaisnesteellisiä. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai kaksirivisesti. Kukat sijaitsevat ryhmissä tai viuhkomaisesti. Verholehdet ovat enemmän tai vä ...

Erythroxylaceae

Erythroxylaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa. Sen suomeksi nimettyjä edustajia ovat katuabapensas ja kokapensas.

Escalloniaceae

Heimon kasvit ovat tavallisesti puuvartiskasveja, joihin kerääntyy alumiinia. Kukinto on tavallisesti terttumainen. Kukissa on erilehtinen teriö ja heteet toisinaan kiinnittyvät siihen. Kukassa on myös mesiäinen, ja sikiäin on kehänalainen.

Esikkokasvit

Esikkokasvit on Ericales-lahkoon kuuluva putkilokasviheimo. Siihen kuuluu 58 sukua neljässä alaheimossa ja noin 2590 lajia. Useita heimoon aiemmin kuuluneita sukuja siirrettiin muualle DNA-tutkimusten jälkeen 2000-luvulla, mutta 2010-luvun alussa ...

Euphroniaceae

Kasvit ovat puita, joiden varren ja lehden solukoissa on kivisoluja sklereidejä ja joiden karvat ovat yksisoluisia. Lehtiasento on kierteinen ja lehtilapa on ehyt sekä alta vaaleakarvainen. Lehdet ovat korvakkeellisia. Kukinto on varsipäätteinen, ...

Eupomatiaceae

Kauluskukkakasvit ovat puuvartiskasveja, joilla on kaksirivinen lehtiasento. Lehdet ovat korvakkeettomia ja aromaattisia. Kukat ovat melko kookkaita, ja niiden verholehdet muodostavat paksun ja kivisoluja sisältävän lakkimaisen rakenteen calyptra ...

Eupteleaceae

Eupteleaceae on vain kaksi puulajia käsittävä aasialainen heimo koppisiemenisten Ranunculales-lahkossa. Heimossa on vain yksi suku: punapaltiot.

Flagellariaceae

Flagellaria -lajit ovat rotevia, kiipeileviä tai alustan myötäisiä, melko heinämäisiä kasveja. Varren kärki on halkihaarainen dikotominen. Kasvit sisältävät flavonoleja ja johtojänteissään piidioksidikappaleita. Varsi on täyteinen. Tupelliset leh ...

Francoaceae

Heimon lajit ovat monivuotisia ruohoja, joiden lehdet ovat parilehdykkäiset tai yksinkertaiset. Kukinto on vanallinen, joskus haarainen. Kukat ovat säteittäisiä tai vastakohtaisia; verhiö on neli- tai viisilukuinen, teriö tavallisesti samoin, jos ...

Garryaceae

Garryaceae on muutamalajinen koppisiemenisiin kuuluva kasviheimo, jossa on vain kaksi sukua. Niistä toinen on koristekasvikäytössä oleva kiiltopensaat ja toinen Garrya.

Geissolomataceae

Kasvi on ainavihanta pensas, johon kerääntyy alumiinia. Lehtiasento on vastakkainen, lapa ehytlaitainen, teräväkärkinen ja kourasuoninen. Ruodissa on korvakemaiset ulokkeet. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa, ja niiden tyvellä on kolmest ...

Gelsemiaceae

Heimon kasvit ovat puita, pensaita tai liaaneja. Kukat sijaitsevat tavallisesti kukinnoissa ja ovat tavallisesti erilaisvartaloisia heterostylisiä. Suvussa Pteleocarpa sikiäin on varrellinen. Vartalo on tavallisesti kahteen kertaan haaroittunut, ...

Gerrardinaceae

Kasvit ovat vähän tunnettuja puita tai pensaita. Niiden lehdet ovat hammaslaitaisia. Terälehdet ovat kynnellisiä, ohuita ja pieniä, ja heteet sijaitsevat niiden kanssa kohdakkain. Kukassa on kupumainen mesiäinen. Siemenet ovat meheväkuorisia ja n ...

Gesneriakasvit

Gesneriakasvit on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren pal ...

Gisekiaceae

Gisekiaceae on pieni, yhden suvun käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa, johon muun muassa kohokkikasvit kuuluvat.

Gomortegaceae

Gomortegaceae on kasviheimo koppisiemenisten Laurales-lahkossa, jonka tunnetuin heimo on laakerikasvit. Heimon ainoa laji on Gomortega keule.

Goupiaceae

Goupia -lajit ovat puita, joihin kerääntyy alumiinia ja joilla on paksuseinäisiä karvoja. Varren ydin on poikkileikkaukseltaan kulmikas. Lehdet sijaitsevat kahtena rivinä ja ovat hammaslaitaisia; korvakkeet ovat pitkänomaisia ja sisäänpäin kaartu ...

Greyiaceae

Greyiaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Geraniales-lahkossa, johon myös muun muassa kurjenpolvikasvit kuuluvat. Heimossa on vain Greyia -suku.

Grubbiaceae

Sälepensaat ovat kanervamaisia pensaita, joilla on solukarvoja. Kukinnot ovat lehtihankaisia, mykerömäisiä tai käpymäisiä. Teriö puuttuu, heteitä on kahdeksan tai 12, ja sikiäin koostuu kahdesta yhteenkasvaneesta emilehdestä. Siemenaiheet ovat ty ...

Guamatelaceae

Laji on lamoava ainavihanta pensas, jonka lehdet ovat vastakkaisina pareina, sahalaitaisia, kourasuonisia ja alta vaalean tiheäkarvaisia. Kukassa on värikäs verhiö ja lusikkamaiset kehälehdet. Heteitä on kymmenen, ponnet ovat nuolimaisia. Emiö ko ...

Gunnerakasvit

Gunnerakasvit ovat tavallisesti monivuotisia, harvoin yksivuotisia, ja juurakollisia tai rönsyllisiä ruohoja, joskus hyvinkin kookkaita. Niiden varsissa ja juurissa on läheinen yhteys ilmakehän vapaata typpeä sitoviin Nostoc -syanobakteereihin. S ...

Gyrostemonaceae

Gyrostemonaceae-heimon kasvit ovat tuulipölytteisiä puita tai pensaita, joilla on tavallisesti korvakkeelliset lehdet, jotka ovat melko pieniä ja usein melko kapeita. Kasvit ovat tavallisesti kaksikotisia, hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasviy ...

Haimiokasvit

Haimiokasvit ovat pääasiassa ruohovartisia ja usein karkeakarvaisia; muutama laji on pensas. Solukarvat trikomit ovat väkäsekkäitä, usein piityneitä glokidioita, toisinaan poltinkarvoja. Lehtiasento on kierteinen, harvoin kokonaan vastakkainen, m ...

Halophytaceae

Kasvi on yksivuotinen ruoho, jolla sukulaisistaan poiketen ei ole turvonneita juuria. Sekundaarisesta paksuuskasvusta vastaava jälsisolukko on monen Caryophyllales-lahkon edustajan tavoin hajanainen. Kukat ovat yksineuvoisia, kasvi yksikotinen he ...

Hamppukasvit

Hamppukasvit on kasviheimo, joka käsittää muun muassa hamput, humalat, keltikset ja nokipuut. Hamppukasvit on nykyisin sijoitettu Rosales-lahkoon, mutta aikaisemmin ne kuuluivat lahkoon Urticales.

Hanguanaceae

Hanguana -lajit ovat rotevia maalla kasvavia ruohoja. Kasvissa on limakanavia. Karvat ovat monisoluisia ja haaroittuneita. Lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat erilaistuneet ruodiksi ja lavaksi. Lavassa on vahva keskisuoni ja paljon rinnakkais ...

Happomarjakasvit

Happomarjakasvit on putkilokasviheimo, johon kuuluu noin 570 lajia. Ne jaetaan neljääntoista sukuun, joista eniten lajeja kuuluu happomarjoihin. Happomarjakasveihin kuuluu sekä pensaita, pieniä puita että ruohovartisia kasveja. Esimerkkejä heimon ...

Havusammalet

Havusammalten heimoon kuuluvat Suomessa esiintyvät suvut ja lajit: Abietinella abietina – ketohavusammal Abietinella – ketohavusammalet Thuidium tamariscinum – lehtohavusammal Thuidium recognitum – niittyhavusammal Thuidium – lehtohavusammalet Th ...

Heinäkasvit

Heinäkasvit on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 600 sukua ja 10 000 lajia. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle. Arviolta 20 % maapallon kasvil ...

Heinäpuukasvit

Heinäpuukasvit on Asparagales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluvat varsinaisten heinäpuiden lisäksi ennen omina heimoinaan pidetyt soihtukasvien ja päivänliljakasvien alaheimot.

Helikoniakasvit

Helikoniat ovat kookkaita ja juurakollisia ruohoja. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä. Pitkäperäisessä kukinnossa on kookkaat ja värikkäät suojuslehdet, joiden hangoissa kukkaryhmät sijaitsevat. Kukat ovat vinosti vastakohtaisia, ja niissä on v ...

Heliotrooppikasvit

Heimon kasvit ovat pääasiassa puuvartisia, myös liaaneja, ja vain harvoin ruohovartisia. Varren viiltokohta voi muuttua ilman vaikutuksesta punertavaksi. Kasvullisilta osiltaan ne ovat usein lemmikkikasvien Boraginaceae kaltaisia, ja kukinnot sek ...