ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 176

Uhrilampaat (romaani)

Uhrilampaat on Thomas Harrisin kirjoittama toinen Hannibal Lecter -aiheinen teos, joka julkaistiin vuonna 1988 ja suomennettiin vuonna 1989. Kirja on palkittu vuonna 1988 Bram Stoker -palkinnolla ja vuonna 1989 Anthony-palkinnolla. Kirjasta on te ...

Josei

Josei, sarjakuvien suhteen myös ladies comics, on muun muassa mangan ja animen kohderyhmä, johon kuuluvat nuoret naiset. Joseihin kuuluvat teokset ovat tytöille suunnattua shōjoa kypsempää: fantasiaa on vähemmän, tarinat keskittyvät tiiviimmin he ...

Seinen

Seinen on muun muassa mangan ja animen kohderyhmä, johon kuuluvat nuoret miehet. Seinen-teokset käsittelevät usein samoja teemoja kuin poikien shōnen, mutta seinen on tarkoitettu kokeneemmalle lukijakunnalle, joten sen tarinoiden juonet ovat kyps ...

Shōjo

Shōjo on mangan, animen ja muun japanilaisen populaarikulttuurin noin 10–17-vuotiaat tytöt käsittävä kohderyhmä. Shōjon piirteitä ovat muun muassa liioitellut tunnereaktiot, lapsekkaat ja kauniit piirteet kuten suuret silmät, paksut hiukset ja ho ...

Shōnen

Shōnen on mangan ja animen kohderyhmä, johon kuuluvat nuoret pojat. Shōnen-sarjoihin kuuluu esimerkiksi humoristisia ja toiminnantäytteisiä kertomuksia urheilun, seikkailujen, supersankareiden ja tieteisfiktion maailmoista. Vaikka sarjat on piirr ...

Antrea

Antrea oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Se kuului Neuvostoliitolle 1944 luovutettuun alueeseen. Antrean kunta rajoittui luoteessa Jääskeen, lounaassa Viipurin maalaiskuntaan, etelässä Heinjokeen ja Äyräpäähän, idässä Vuoksenrantaan se ...

Harlu

Harlu on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä Sortavalaa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Harlun pinta-ala oli vuonna 1939 252.6 km² ja asukasluku 7 828.

Hiidenselkä

Hiidenselkä on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Läskelän kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen Laatokan lahden rannalla Jänisjoen suussa kuusi kilometriä Läskelästä etelään. Kylässä on 1 500 asukasta. Ennen talvi- ja jatkosotaa ...

Jänisjärvi (asema)

Jänisjärvi on rautatieasema ja asutuskeskus Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Harlun kunnassa. Se sijaitsee Jänisjärven eteläpuolella kymmenen kilometriä Harlusta pohjoiseen. Asemalla on 30 asukasta. Jänisjärvi on Lotinapeltoon, Suojärvelle ...

Rautalahti

Rautalahti on kylä Karjalan tasavallan Pitkärannan piirin Harlun kunnassa. Se sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla kahdeksan kilometriä maanteitse Harlun taajamasta lounaaseen. Kylässä on 388 asukasta. Rautalahden kautta kulkee Aunuksen ja Sortaval ...

Heinjoki

Heinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Heinjoki sijaitsi Viipurin itäpuolella. Heinjoen naapurikuntia olivat Antrea, Äyräpää, Muolaa, Kuolemajärvi ja Viipurin maalaiskunt ...

Hiitola

Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423.2 km² ja asukasluku 8 265. Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Kar ...

Impilahti

Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuonna 1939 Impilahden pinta-ala oli 904.3 km² ja asukasluku 12 891. Impilahden suurin taajama oli teollisuus ...

Jaakkima

Jaakkima on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliittoon 1940 liitetyllä alueella. Kunnan pinta-ala oli 501.9 km², ja sen asukasluku vuonna 1939 oli 8 503. Lahdenpohjan kauppala sijaitsi kunnan sisällä Laatokan rannalla. Pääasiallisi ...

Johannes (Viipurin lääni)

Johannes on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Se sijaitsi Viipurinlahden itärannalla Viipurin ja Koiviston välissä. Johannes eriytettiin Viipurista vuonna 1859, jolloin pitäjästä alettiin käytt ...

Kaijala

Kaijala oli Viipurin läänin Johanneksen pitäjän suurin kylä. Se sijaitsi Rokkalanjoen laaksossa. Matkaa Viipuriin maanteitse oli 25 kilometriä sekä Pietariin 115 kilometriä. Ennen talvisodan syttymistä kylässä asui lähes 1 000 ihmistä, ja siellä ...

Kanneljärvi

Kanneljärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kanneljärven pinta-ala oli 246.3 km² ja asukasluku 3 552. Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.

Kaukola

Kaukola on Laatokan länsirannalla Karjalankannaksella, luovutetussa Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Käkisalmen kaupunki sijaitsee sen itäpuolella. Vuoteen 1944 saakka Kaukola kuului Viipurin lääniin. Sen naapurikuntia olivat Käkisalmen ...

Uskinsaari

Uskinsaari on saari Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa olevasta Käkisalmenselästä luoteeseen työntyvässä lahdessa. Saari sijaitsee Kaarlahden kunnassa Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Uskinsaari sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle ...

Kirvu

Kirvu on Karjalankannaksen länsiosassa sijainnut entinen suomalainen kunta, jonka kirkonkylän nimi on venäjäksi nykyään erisnimeä tarkoittava adjektiiviattribuuri Svobodnoje. Kirvu sijaitsee Neuvostoliitolle viime sotien seurauksena luovutetulla ...

Kirvun luonnonparantola

Kirvun luonnonparantola oli vuonna 1911 Karjalan kannakselle Kirvuun perustettu 300 hoitopaikan parantola, joka oli tunnettu myös Suomen ulkopuolella. Parantola sijaitsi Kirvun kirkonkylän lähellä Herajärveä reunustavalla harjanteella ja siellä h ...

Kivennapa

Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kivennapa sijaitsi vain 60 km:n päässä Pietarista Venäjän vastaisella rajalla. Se oli suurin Kannaksen rajakunnista, ja sillä oli myös pisin yhtenä ...

Kuunari Koivisto

Kuunari Koivisto oli suomalainen moottoroitu purjealus, joka valmistui vuonna 1946. Alus vaihtoi varustajaa ja nimeään useasti. 1960-luvulla se kärsi matkallaan niin pahoja vaurioita, että se tuomittiin hylyksi ja hylättiin. Epäonnistuneiden kunn ...

Korpiselkä

Korpiselkä on Suomen entinen kunta, Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa silloisessa Viipurin läänissä. Se kuului Salmin kihlakuntaan, Suojärven tuomiokuntaan, Korpiselän–Soanlahden käräjäkuntaan ja nimismiespiiriin. Korpiselän pinta-a ...

Tolvajoki

Tolvajoki on Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvaosiin kuuluva joki Loimolan kunnassa Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä. Tolvajoki saa alkunsa Tolvajärven pohjoisimmasta osasta, Ala-Tolvajärvestä, josta se virtaa luoteeseen Munta ...

Volgajoki

Volgajoki on Vuoksen vesistön Pielisen reitin latvaosiin kuuluva joki Loimolan kunnassa Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä. Volgajoki saa alkunsa Tolvajärven kylän ja autioituneen Lehmivaaran kylien välissä sijaitsevasta pienestä Sä ...

Kuolemajärvi

Kuolemajärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Suomenlahden rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 367.4 km² ja asukkaita 5 686. Kuolemajärven entisen kirkonkylän venäläinen nimi on vuodesta 1948 lähtien oll ...

Kurkijoki

Kurkijoki on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1940 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 536 km² ja asukasluku 10 032. Nykyisin Kurkijoen alue kuuluu Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piiriin, jossa sen alue jakaantuu Kurki ...

Kyyrölä (Viipurin lääni)

Kyyrölä oli Suomen kunta Karjalankannaksella, Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kyyrölän asutus oli lähes kokonaan venäjänkielistä, ja se oli erityisen tunnettu saviruukkujen valmistuksesta. Se kuului Kyyrölän ortodoksiseen seurakuntaa ...

Hirvisaari (Käkisalmenselkä)

Hirvisaari on saari Vuoksen pohjoisessa laskuhaarassa olevan Käkisalmenselän keskellä. Saari käsitti ennen Vuoken laskua Ison ja Pienen Hirvisaaren, mutta veden pinnan laskun myötä saaret kasvoivat yhteen. Samoin Ison Hirvisaaren koillispuolella ...

Käkisalmen maalaiskunta

Käkisalmen maalaiskunta on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Käkisalmen maalaiskunta käsitti Käkisalmen kaupunkia ympäröivät alueet. Kunta rajoittui etelässä Pyhäjärveen ja Räis ...

Norsjoki (joki)

Norsjoki on pieni joki Karjalankannaksella Käkisalmen piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Joki sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella ja kuului Käkisalmen maalaiskuntaan. Norsjoki kuuluu Vuoksen vesistöön. Joki saa alkunsa ...

Lavansaari

Lavansaari ри, Lavensari) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta. Nykyään Lavansaari kuuluu Venäjän Leningradin alueen Kingiseppin piiriin. Kuuluessaan Suomeen se oli Seiskarin jälkeen Suomen tiheimmin asuttu maalaiskun ...

Peninsaari

Peninsaari ри, Penisari) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä. Hallinnollisesti se on osa Jaaman kuntapiirin Laukaansuun maalaiskuntaa. Nimen pohjalla on mahdollisesti ikivanha suomen koiraa merkitsevä sana peni.

Lumivaara

Lumivaara on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Lumivaara kuului Viipurin lääniin, Kurkijoen tuomiokuntaan ja Kurkijoen kihlakuntaan.

Metsäpirtti

Metsäpirtti on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliittoon 1944 liitetyllä alueella. Pinta-ala oli 186.9 km² ja asukkaita 5 083. Nykyään alueella on Leningradin alueen Käkisalmen piiriin kuuluva Metsäpirtin maalaiskunta eli Zaporožs ...

Taipaleenjoki

Taipaleenjoki on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella. Taipaleenjoki on 11 kilometriä pitkä ja leveimmillään 330 metriä leveä. Taipaleenjoki syntyi vuonna 1818 Suvannon ja Laatokan välisen harjukannaksen murtuessa, ...

Muolaa

Muolaa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuoden 1938 alussa Muolaan maapinta-ala oli 654.7 km² ja asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 11 959 henkeä. Muolaan naapurikunn ...

Salmenkaitajoki

Salmenkaitajoki on joki Karjalankannaksella Viipurin ja Käkisalmen piirien rajalla Leningradin alueella Venäjällä. Salmenkaitajoki kuuluu Vuoksen vesistöön. Salmenkaitajoki on Äyräpäänjärven laskujoki ja se laskee Vuokseen. Salmenkaitajoki sijait ...

Yskjoki

Yskjoki on joki Karjalankannaksella Kyyrölässä Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. Yskjoki sijaitsee alueella, jonka Suomi luovutti Neuvostoliitolle. Suomelle kuuluessaan joki sijaitsi Kyyrölän kunnan alueella vuoteen 1934 asti, jol ...

Pyhäjärvi Vpl

Pyhäjärvi Vpl oli Suomen Viipurin läänin kunta Karjalankannaksella Laatokan rannalla. Asukasluku oli 8 128 ja pinta-ala ilman vesiä 522 km². Pyhäjärven kunta sijaitsi Käkisalmen eteläpuolella Kiimajärven, Pyhäjärven ja Yläjärven ympärillä. Kunnan ...

Pälkjärvi

Pälkjärvi oli Kuopion läänissä Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, josta suurin osa jäi Neuvostoliitolle 1944 luovutetulle alueelle. Kokonaispinta-ala oli 199.1 km² ja asukkaita 1 953 as. Pälkjärvestä luovutettiin Neuvostoliitolle 184.7 km ...

Inkerin Sanomat

Inkerin Sanomat oli Raudussa ja Käkisalmessa vuosina 1920–1922 ilmestynyt sanomalehti. ”Inkeriläisten äänenkannattajana” kerran viikossa ilmestynyt lehti oli erikoistunut Inkerin ja sieltä Suomeen tulleiden pakolaisten asioihin. Syksystä 1922 läh ...

Rautu (Viipurin lääni)

Rautu on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 339.6 km² ja sen asukasluku 5 989. Raudun kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Sosnovo, ja se on nykyisin sa ...

Ruskeala

Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella. Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412.9 km ...

Ruskeala (Karjalan tasavalta)

Ruskeala on Karjalan tasavallan Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskunnassa sijaitseva maaseututaajama Venäjällä. Taajama on entinen Suomen Ruskealan kirkonkylä, joka sijaitsee noin 30 kilometriä Sortavalasta pohjoiseen. Kansainvälinen matkailutie ...

Räisälä

Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Räisälän pinta-ala oli 403.1 neliökilometriä ilman vesistöjä, vesistöt lisäsivät pinta-alaa huomattavasti. Vuoksi kulkee Räisälän alueen ...

Räisälän Kuulumisia

Räisälän Kuulumisia oli Räisälässä vuosina 1911–1912 ilmestynyt paikallislehti. Räisälän kansanopiston johtajan Antti A. Niskalan julkaisema ja toimittama Räisälän Kuulumisia pyrki olemaan puolueeton, edistysmielinen ja valistava paikallislehti. ...

Sakkola

Sakkola on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Kunnan pinta-ala oli 349.4 km², ja vuonna 1939 siellä oli 6 395 asukasta.

Salmi (kunta)

Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa. Kunta sijaitsi silloisella itärajalla Laatokan pohjoisrannalla Uuksu-, Tulema- ja Miinalanjokien ympärillä. Manneralueen lisäksi siihen kuuluivat Mantsinsaari ja Lunkulansaari. Salmin naapuri ...